Matti Taipale (1825-1868)
 
 

Taipaleen talo, valokuva kirjastossa.
 
Matti Taipale eli 1825 - 1868, syntyi 13.10.1825 Saarijärvellä  Hännilänkylän Taipaleessa (kirja Suomalainen Suomi vuodelta 1932 kertoo syntymäpäiväksi 6.7.1825!), ja kuoli 8.5.1868 kun oli sairastellut muutamia viikkoja halkometsässä sattuneen tapaturman jälkeen, jossa suuri puu kaatui hänen päälleen. (Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon).Hilkka Suomelan mukaan hän oli kansanmies, itseoppinut talonpoika, kansanrunouden kerääjä, sanomalehtikirjoitusten tekijä, ja yksi kolmesta kirjaston perustamisvaiheen henkilöistä. Saarijärven joulu -lehden mukaan hän oli talous- ja kunnallismies (valittu ensimmäiseksi  kunnallislautakunnan esimieheksi v. 1865) ja innokas suomalaisuuden edistäjä sekä runoilija itsekin. Kirjaston perustamisesta Saarijärvelle on kuitenkin aloite lähtenyt rovasti Karl Steniukselta. Hän on saanut hankkeelle kannatusta pitäjän nimismieheltä Wilhelm Gotthard v. Hertzeniltä eli kansan nimellä ”vallesmannin Herstiltä", joka antoi suurimman lahjoituksen kirjaston perustamiseen.

Taipale kirjoitti Tapio-lehteen mm. artikkelin Pitäjänkirjastoista, jonka aiheen oletetaan perustuvan hänen omiin kirjastokokemuksiinsa. Oletetaan käsialoja verraten, että Matti Taipale on ollut pitäjänkirjaston pääasiallisena hoitajana sen perustamisesta v. 1857 lähtien. Junnilan kirjan mukaan Matti Taipaleen kirjastonhoitajuuskausi oli 1857-1867. (Junnila, Heikki: Saarijärven historia 1865-1985). Vuodesta 1863 hänet mainitaan palkkaa saavana hoitajana, kirjaston ensimmäisenä, joka Hilkka Suomelan historiikin mukaan on saanut palkkaa ”vuosipalkaksi Kolme ruplaa hopiassa”, Suomelan mukaan 12 mk vuodelta.(Suomela, Hilkka: Saarijärven kirjaston vaiheita, eripainos teoksesta Saarijärven kirja, 1963). Matti Taipaleen kuva löytyy sivulta 186 Heikki Junnilan kirjasta Saarijärven historia 1865-1985, hänen vuoden 1854 Almanakkansa kuva sivulta 11 ja yhden hänelle tulleista kirjeitä voi nähdä sivulla 153.

Saarijärven kirjasto on Keski-Suomen vanhin, Jyväskyläänkin on perustettu v. 1863. Tarkalleen merkitty päivämäärä kirjaston perustamiselle on 12.5.1857, jolloin Suomessa oli 38 pitäjänkirjastoa, ja lisää perustettiin 10, joista Saarijärvelle yksi. Kirjaston ohjesäännöstä on kuva Junnilan kirjassa sivulla 243.

Matti Taipaleesta on käytetty nimeä Vihta-Matti.(kirjassa Suomalainen Suomi mainitaan nimellä Vihta-Taipale).  Nimi on tullut talonsa lähellä olevan Vihtamäen mukaan. Matti on ollut tunnettu luonteeltaan tyynenä, leikkisänä ja ystävällisenä miehenä, joka on ollut taitava seppä, kellojen korjaaja ja puuesineiden tekijä. Hän on osallistunut moniin yhteiskunnallisiin asioihin ja kirjoittanut kirjoitustaidottomien puolesta kirjeitä, asiakirjoja ja artikkeleita sanomalehtiin. Kirjaston lisäksi hän oli puuhaamassa Saarijärvelle Tarvaalaan maatalousoppilaitosta, ja teki aloitteita suomen kielen saamiseksi virkakieleksi sekä asiakirjojen kirjoittamiseksi suomeksi. Asia eteni vuoden 1863 kieliasetukseksi ja Matti Taipaleella katsotaan olevan osuutta asian esille ja eteenpäin viemiseen. Taipale innostui myös tallentamaan saarijärveläisiä satuja, runoja, loitsuja ym. kansantietoutta luettuaan Kalevalaa, Kanteletarta ym. Hän kirjoitti myös omia runoja, joita on SKS:n arkistossa. Suomen talonpoikia –kirjassa s. 405-407 on näytteitä muutamista hänen runoistaan ja niitä kerrotaan säilyneen hänen kotitalossaankin parisenkymmentä kappaletta.

Elli Kaarlehdon kirjassa Pitkä matka Päijännettä kerrotaan tapaus, kun maisteri Johan Gabriel Geitlin eli Nanne tapaa Matti Taipaleen Pohjois-Esplanadinkadulla, he asioivat kirjaostoksilla yhdessä ja tutustuvat. Matti Taipale oli matkustanut hevosellaan Helsinkiin, oli menossa ostamaan kirjoja sekä itselleen että Saarijärven kirjastoon.
”Torilta päin tuli vastaan pitkä ja harteikas nuori mies, pieksuissa ja siisteissä sarkavaatteissa, tuohikontti selässä.” …” mies käänsi viisaat siniset silmänsä tulijaan ja kai hän huomasi toisen katseen hyväksyvän ilmeen, sillä hän sanoi selvällä suomenkielellä: - Ei taida täällä olla suomalaisia kirjoja.” Kirjassa kerrotaan, miten suomenkielisiä kirjoja löytyy, miehet ystävystyvät niin paljon, että ystävystymisen  seurauksena Geitlinin veljeksistä kaksi matkustaa Saarijärvelle kesäksi suomenkielen taitojaan parantelemaan. (Kaarlehto, Elli: Pitkä matka Päijännettä s. 35-37)

Matti Taipaleen kokoelma kirjastossa on vanhojen kirjojen kokoelma varastokaapissa. Niitä saa lainata, osa on kirjoitettu fraktuuralla, muutama on huonokuntoinen, mutta kaikki ovat vanhoja, osa Taipaleen elinajaltakin. Kokoelman vanhin kirja on vuodelta 1829 oleva Abraham Achreniuksen kirja Halullisten sieluin kysymys, Jerusalemin wartioilda, sen oikian ja tasaisen tien perään ijankaikkiseen autuuteen Jesuxen Christuxen weren-sovinnon, piinan ja kuoleman kautta. Kirja on painettu Turussa, ollut Saarijärven lainaston kirja No AIV; 24: ja kirjassa on sisäkannessa:
Muistutus. Lainataan ainoastaan kuudeksi (6) viikoksi kerrallaan.
Joka pitää tätä kirjaa yli kuuden wiikon ajan, saapi maksaa wiisi (5) penniä viikolta.
 Joka tämän kirjan hukkaa eli turmelee, tahi kirjottaa sen kansiin eli lehtiin sopimattomia, niin saapi maksaa sen hinnan.

Kirjoissa on vanhat hienot, vaikkakin kuluneet, kannet ja lainaajia pyydetään yhä käsittelemään kirjoja kuten 1800-luvun ohjeessa sanotaan eli erityisvaroen,  mutta laina-aika on nykykäytännön mukainen, samoin korvaukset ja kirjoja ei missään tapauksessa myydä eikä poisteta kokoelmasta. Taipaleen kokoelmasta löytyy myös sellainen erityinen silloinen säästökikka, että samoihin kansiin on sidotettu aivan erisisältöisiä teoksia. Samojen kansien sisällä yhtä kirjaa ovat esim. Stenius, Kaarle Mortimer: Sokeain hoidosta ja opetuksesta (kirjan alkuosa), Suomen Lähetys-Seuran Kolmastoista Wuosikertomus ja Tilinteko 1871 (kirjan keskiosa), Suomen Lähetys-Seuran Neljästoista Wuosikertomus ja Tilinteko 1872 (kirjassa seuraavana) ja Kertomus Suomen Bipliaseurain toimesta wuosina 1871-1874 (kirjan loppuosa).
Toinen erikoinen on Holmberg, H. J. : Johdatus kesäkalain wiljelykseen Suomessa. Ääni. Saarna 16:ä sunnuntaina pyhän kolminaisuuden päiwästä. Keisarillisen Majesteetin armosta määrätyt rukouspäiwän tekstit. Kaikki neljä kirjaa samoissa kansissa vuodelta 1860. 

Matti Taipaleen kokoelman uusin kirja on vuodelta 1944 oleva Sakari Pälsin kirja Eräelämän perinteitä. Se on nykymuotoisella kirjoituksella, 157 sivua, ulkoasu muistuttaa monia muita kirjaston varastossa olevia ”tavallisia” kirjoja, lainausohjeet etukannen sisäpuolella ovat hyvin monessa esiintyviä ja kirja on ollut Saarijärven kirjastoauton kirja, leimasta lukien ja kartuntanumero ennen atk-aikaa on ollut 10.628. Kirjan kuvittajaa ja painotietoja ei ole. 

Taipaleen kokoelmassa on kymmenen kaunokirjallista teosta (romaania, luokka 84.2) kirjoitettuna fraktuuralla. Runoja on 8 kirjaa, jotka kaikki ovat nykykirjaimistolla ja vuosilta 1900 – 1915. Uskonnollisia teoksia on 73 kpl,  luonnontieteellisiä ja käytännön asioihin liittyviä on yhteensä 45 kpl (luokat 50 -69), historiaa käsitellään 22 teoksessa.