Heralan tila perustettiin vuonna 1730. Se oli aikoinaan Saarijärven mahtavimpia tiloja. Herala oli myös kirkonkylän vanhimpia kievaritaloja ja siellä pidettiin käräjiä. Talon elämäntyyli ei enää 1800-luvun loppupuolella ollut puhtaasti talonpoikainen. Kirkonkylän sivistyneistön elämäntapa ja harrastukset avarsivat talonväen ajatusmaailmaa. Tilan viimeinen isäntä Juho Herala kuoli vuonna 1918, jonka jälkeen Leena-emäntä hoiti tilaa kuolemaansa saakka vuoteen 1961. Perheen seitsemästä lapsesta kolme kuoli aivan pieninä. Ainoa poika Paavo kuoli 14-vuotiaana, Katri 67-vuotiaana 1969, Aune 66-vuotiaana 1983 ja Beda 87-vuotiaana 1985.
 
Talon tytär, taidemaalari Aune Herala sai virikkeitä taiteelliselle toiminnalleen jo lapsuuskodissaan. Häntä kiinnosti myös taideteollisuus ja sisustaminen ja hänen erikoisharrastuksenaan oli takkojen suunnittelu. Aune Herala saattoi toteuttaa kaikkia näitä taitojaan vaaliessaan kotiaan Heralaa ja sen pihapiiriä.

Heralan tilan viimeinen asukas Beda Herala lahjoitti koko omaisuutensa perustettavalle säätiölle, jolle hän antoi nimeksi kolmen täysi-ikäiseksi eläneen Heralan tyttären mukaan Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö. Beda Herala kuoli 15.8.1985. Jälkisäädöksen mukaisesti perustettu säätiö merkit­tiin sää­tiörekiste­riin 1.8.1986. Beda Heralan toivomuksesta testamentin toimeenpanijana ja säätiön perustajana oli metsäteknikko Pauli Mäkinen.
 
Säätiön hal­lin­nosta vastaa kolmi­jäseni­nen halli­tus, jossa yhden jäsenen tulisi edustaa kaupunkia, yhden Saari­järvi-Seuraa ja yhden metsä- tai muuta taloudel­lista asian­tunte­musta. Jäsenten toimiaika on kolme vuotta. Säätiön menot rahoitetaan metsän­myyn­titu­loil­la.

Säätiön tar­koituksena on ylläpi­tää Heralan tilaa, säilyttää ja pitää näytteil­lä Aune Heralan ja mui­den säätiön kokoelmaan kuuluvien taiteilijoiden teoksia sekä vaalia taide­har­ras­tusta Saari­järvellä. Säätiö avustaa ­nuorten saarijär­veläisten tai­teili­joiden opiske­lua ostamalla teoksia ja antamalla apurahoja. Säätiö tukee apurahoin myös paikallisen taiteen tutkimusta. Lisäksi ­­­­­säätiö jakaa vuosittain stipendin  lukiossa erityistä taideaineiden harras­tusta osoittaneelle oppilaalle.
 
Heralan säätiö tukee­ yhdessä Saarijärven Mannilan Taidesäätiön kanssa merkittävällä tavalla Saarijärven museon taideosaston tutkimus-, näyttely- ja julkaisutoimintaa.­ Museo vastaa sekä säätiöiden että kaupungin taideteosten hoidosta ja luetteloinnista sekä paikkakunnan taitei­lijoihin liittyvästä tutkimus­toiminnasta. Taidesäätiöiden ja ammatillisesti hoidetun museon yhteistyö ja työnjako on antanut erinomaiset edellytykset monipuoliselle ja kattavalle seutukunnan kuvataiteen tallennukselle, tutkimukselle sekä näyttelytoiminnalle. Yhteisesti sovitulla hankintaohjelmalla on pystytty luomaan merkittäviä kokonaisuuksia seutukunnan nykyisten, mutta myös jo edesmenneiden taiteilijoiden tuotannosta.
 
Säätiöiden tuella museo on voinut  järjestää retrospektiiviset näyt­telyt ja toteuttaa julkaisut lähes kaikista merkittävimmistä paikkakunnan taiteilijoista. ­­­Säätiöiden ja museon yhteistyöprojektina on lisäksi tallennettu paikkakunnan harrastajataidetta tutkimus- ja näyttelymateriaaliksi.
 
S­­­ääti­ö on teettänyt tutkimuksen taitei­lija Aune Heralas­ta ja hänen tuo­tannos­taan Ulla Mus­tosella. Pro gradu-työn pohjalta on laa­dittu jul­kaisu, joka jul­kis­tettiin Saari­järven museos­sa pidetyn laajan Aune Heralan töiden näyt­telyn yhteydes­sä.

Säätiön taidekokoelmaan on 20 toimintavuoden aikana ostettu yli 200 teosta. ­Toi­mintape­ri­aatteidensa mukai­sesti säätiö kartuttaa kokoelmaansa vuosittain pääasiassa paikallisten ja saarijärveläissyntyisten taiteilijoiden tuotannolla. Pääosan säätiön taidekokoelmasta muodostaa säätiön perustajan Beda Heralan sisaren taiteilija Aune Heralan tuotanto. Aune Heralan teoksia on luetteloitu kaikkiaan 241. Seuraavaksi suurimmat kokonaisuudet muodostu­vat Hannes Autereen 25  veistoksesta, maalauksesta ja puupiirroksesta sekä Anneli Klemolan 22 teoksesta. Kokoelmaan kuuluu myös Aune Heralan itsensä hank­kimia teoksia. ­­­­­Säätiön kokoelman teoksia on esillä myös Heralan ulkopuolella useissa julkisissa tiloissa sekä Saarijärven museon veistospuistossa.

Heralan nykyinen päärakennus on valmistunut 1870. Talo on säilytetty alkuperäisessä asussaan, vaikka vuosien varrella on tehty suuriakin kunnostustöitä. Viimeksi 2002-2003 kunnostettiin sekä päärakennusta että ulkorakennuksia. Myös puutarha ja pihapiiri on pyritty säilyttämään Heralan sisarusten aikaisessa asussa. Aune Herala hank­ki kotiin runsaasti taideteollisia esineitä ja arvokkaita aitoja mattoja. Tilalla on myös neljä Aune Heralan suunnittelemaa­ takkaa.
 
Taidemaalari Aune Herala (1917 - 1983) asui opiskeluvuosiaan lukuun ottamatta koko ikänsä Heralassa. Tilalla voi tutustua Aune Heralan ateljeetilaan ja siellä on myös suurin osa hänen maalauksistaan.­­ Lähes kaikki Aune Heralan työt ovat saaneet aiheensa kotiseudulta. Kotipiha, Herajärven rannat, vanhan Saarijärven näkymät Heralasta, Julmat lammet, Kulhan vuori lampineen ja Hukanmäki on kuvattu monin tavoin. Aune Herala maalasi mielellään myös muotokuvia romanitytöistä sekä ystävistään.

Heralan taiteilijakodissa on esillä myös muutamia Aune Heralan itsensä hank­kimia tai saamia teoksia, joista mainittakoon Anita Snellmanin, Yrjö Saarisen, Matti Särkän  ja Unto Koistisen maalaukset. Heralaan on sijoitettu jonkin verran myös säätiön hankkimia teoksia, mm.­ Hannes Autereen veistoksia sekä Yrjö Hakalan, Väinö Rusasen ja  Kerttu Kuikanmäen maalauksia. Ti­lal­la sijait­seva taidekokoelma on ollut vuodesta 1986 lähtien vuo­sit­tain esil­lä  ylei­sölle. Hera­lassa on jär­jes­tetty myös lu­kuisia tilai­suuksia.

Saarijärven Mannilan taidesäätiön ja Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön yhteinen 20-vuotisjuhlanäyttely Yhteiset kuvat Saarijärven museolla 25.11.-5.3.2006.

Beda, Katri ja Aune Heralan Säätiön esite (pdf)

Aune Herala