Muuta tekstin kokoa
Etusivu > Palvelut > Museo > Mannilan säätiö

Saarijärven Mannilan Taidesäätiö

Toivi Järvisen taidekoti

Toivi Järvisen taidekoti avoinna yleisölle

Keskiviikkona 16.7. klo 12-16
Torstaina 17.7. klo 14-18
Keskiviikkona 23.7. klo 14-18
Torstaina 24.7. klo 14-18

Kuvataiteella on ollut Saarijärvellä oma erityisasema aina Hannes Autereen tuotannosta alkaen. Saarijärveltä on lähtöisin poikkeuksellisen paljon taiteilijoita - Autereen esimerkki kannusti monia.  Kuvataiteen harrastus on ollut erityisen voimakasta. Merkkinä harrastuksen syvyydestä on pitkä taidenäyttelyiden järjestämisen perinne, kolmen taiteen edistämiseen pyrkivän yhdistyksen ja kahden erillisen taidesäätiön perustaminen sekä museon rakentaminen paikkakunnalle.

Taidekodista säätiöksi

Rouva Toivi Järvinen, joka kuoli 12.10.1982, testamenttasi suurimman osan omaisuudes­taan Saarijärvi-Seura ry:lle. Seuran tuli jälkisäädök­sen mukaan perustaa säätiö, jonka tehtävänä oli taidemuseon rakentaminen.­ ­Säätiö nimitettiin ­Saarijär­ven Mannilan Tai­desäätiöksi Toivi Järvisen kotitilan Mannilan mukaan ja mer­kittiin sää­tiörekiste­riin 12. 9. 1985.
 
Säätiön hallintoeliminä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunnan valitsee Saarijärvi-Seura ry. Valtuuskunta valvoo ja tukee säätiön toimintaa. Säätiön asioita hoitaa puolestaan valtuuskunnan valitsema kuusijäseninen hallitus.
 
Säätiön tarkoituksena on Saarijärven ja lähialueiden taiteilijoiden, taiteen ja alueen kulttuurin vaaliminen sekä yleisön mie­lenkiinnon vireillä pitäminen sitä kohtaan. ­­­­Säätiö mm. kerää ja tallentaa Saarijärven ja lähialueiden kuva­tai­teilijoiden taidetta sekä muutakin taidetta. Lisäksi säätiö tukee alueen taiteilijoita ja paikallisen taiteen tutkimusta myöntämällä apurahoja. Säätiö jakaa vuosittain stipendin myös lukiossa erityistä taideaineiden harras­tusta osoittaneelle oppilaalle.

Vanhoja kuvia taidekodista ja Toivi Järvinen

Museon rakentaminen

Säätiön merkittävin tehtävä on ollut museon rakentaminen yhteistyössä Saarijärven kau­pungin kanssa. Säätiö omistaa 49 % muodostetun Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalon osakkeista. Vuonna 1989 valmistuneessa rakennuksessa toimii Saarijärven museo, joka vastaa sekä taidemuseotoiminnasta että kulttuurihistoriallisesta museotoiminnasta.­­­­­ ­­­Museo ra­kenne­ttiin säätiön vuok­raa­malle Pel­toniemen tilalle. Toi­vi Järvisen testamentissa il­moittaman tahdon mukai­sesti ­ra­ken­nuksen suunnitte­lijaksi valit­tiin arkkiteh­titoi­misto Niemioja & Uusita­lo Oy. ­Museo avat­tiin 30.6.1989 Kain Tappe­rin laajalla takautu­valla näyttelyl­lä.
 
Museorakennuksen valmistuttua säätiö on osapuolten tehtäväjaon mukaisesti kes­kittynyt kokoelmien täydentämiseen sekä museon taideosaston tutkimus-, näyttely- ja julkaisutoiminnan tuke­miseen yhdessä Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön kanssa. Saarijärven museo vastaa sekä säätiöiden että kaupungin taideteosten hoidosta ja luetteloinnista sekä paikkakunnan taitei­lijoihin liittyvästä tutkimus­toiminnasta. Taidesäätiöiden ja ammatillisesti hoidetun museon yhteistyö ja työnjako on antanut erinomaiset edellytykset monipuoliselle ja kattavalle seutukunnan kuvataiteen tallennukselle, tutkimukselle sekä näyttelytoiminnalle. Yhteisesti sovitulla hankintaohjelmalla on pystytty luomaan merkittäviä kokonaisuuksia seutukunnan nykyisten, mutta myös jo edesmenneiden taiteilijoiden tuotannosta.
 
Säätiöiden tuella museo on voinut  järjestää retrospektiiviset näyt­telyt ja  toteuttaa julkaisut lähes kaikista merkittävimmistä paikkakunnan taiteilijoista. Museo on valmista­nut myös kier­tonäytte­lyn Mannilan Taidesäätiön kokoelmiin kuuluvista  Frans Toikkasen teoksista. Säätiöiden ja museon yhteistyöprojektina on lisäksi tallennettu paikkakunnan harrastajataidetta tutkimus- ja näyttelymateriaaliksi.


Museon perustaminen

Säätiön taidekokoelma

Saarijärven Mannilan Taidesäätiön kokoelmaan on 20 toimintavuoden aikana ostettu yli 400 teosta.  K­okoelman alkuosan  muodostaa Toivi ja Osmo Järvisen aika­naan hankkimat 84 teosta,  joista suurin osa on pysyvästi esillä Toivi Jär­visen koti­muse­oksi muu­tetussa entisessä kodissa.
 
Sää­tiön toi­mintape­ri­aatteiden mukai­sesti kokoelman uudempi osa  koostuu pää­asiassa paik­ka­kunnalla asuvien tai täällä synty­neiden tai­teilijoiden teoksista. Suurimman yhtenäi­sen ­teos­kokonaisuuden muodos­tavat Frans Toik­kasen puupiirrokset, serigrafiat, veistokset ja mez­zo­tinto­työt, joita on ­­ yli 220. Toinen suurempi paikallisen taiteen kokonaisuus muodostuu Väinö Rusa­sen 33 maa­lauk­sesta.  Kokoelmaan kuuluu myös muuta keskisuomalaista taidetta. Suurimman kokonaisuuden muodostaa Veikko Koskisen 49 teosta.
 
Mer­kittäviä hankintoja ovat mm. Kain Tap­perin ja Arvo Siika­mäen veistokset, joista yhdessä Saarijärven kaupungin, Saarijärvi-Seuran ja Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön hankintojen kanssa on luotu veis­tospuisto museon ympä­rille. Säätiön teoksia on esillä useissa  julkisissa tiloissa.­­­­­­­­
 Musta kallo  Haiku  Maakallo IV

Toivi Järvisen taidekoti

Vuonna 1680 perustettu Mannila kuului aikoinaan Saarijärven mahtavimpiin tiloihin. Mannila jaettiin viimeksi1950-luvulla, jolloin talon tytär Toivi Järvinen peri siitä lohkaistun Peltoniemen tilan. Hän rakennutti tontille uuden asuintalon, jonka suunnittelijaksi hän pyysi arkkitehti Laila Niemiojan. Rakennus valmistui 1961.­­
 
Museon päärakennuksen vieressä sijaitseva Toivi Järvisen koti avattiin yleisölle 1986. Koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan.­­ Taideteosten lisäksi Toivi Jär­vi­sen kodin irtaimisto muodostaa  ainut­laa­tuisen yhtenäisen 1960- ja 1970-luvun sisustuskokonaisuuden. Myös rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas.  Järvisen koti, saunarakennus  ja pihapiirin 1860-1870-luvun rakennukset muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.

Toivi Järvisen taidekoti

Varatuomari Osmo Järvinen ja rouva Toivi Järvinen ostivat Helsingissä asuessaan kotiinsa 1800-luvulla syntyneiden suomalaisten taiteilijoiden teok­sia. Vuonna 1939 he muuttivat Saarijärvelle, jossa Osmo Järvinen kuoli 1949. Toivi Järvinen jatkoi kotinsa taidekokoelman kartuttamista myös miehensä kuoltua. Saarijärvellä hän osti teoksia ennen kaikkea pai­kalli­silta taiteilijoilta. ­Kodissa voi tutustua mm. Pekka Ha­losen, Vilho Sjöströmin, Magnus Enckellin, Ville Vallgrenin ja Hannes Autereen teoksiin.

Yhteiset kuvat -näyttely

Saarijärven Mannilan taidesäätiön ja Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön yhteinen
20-vuotisjuhlanäyttely Yhteiset kuvat Saarijärven museolla 25.11.-5.3.2006.

Saarijärven Mannilan Taidesäätiön esite (pdf)

Toivi Järvisen taidekotiin voi tutustua tilauksesta.
Käyntiosoite: Herajärventie 2, Saarijärvi
Tiedustelut puh. 014-4598 411
museo(at)saarijarvi.fi

Saarijärven Mannilan Taidesäätiön hallituksen jäsenet
Erkki Hänninen, Ilta Ikkala, Kari Kotilainen, Pekka Länsisalo, hallituksen puheenjohtaja, Kaarina Mieskonen, Martti Pirttiniemi, Merja Ylioja, säätiön asiamies ja sihteeri. 

 
Saarijärven kaupunki | Sivulantie 11 PL 13 43100 Saarijärvi | Puh (014) 459 8208 Fax (014) 459 8421 | kirjaamo (at) saarijarvi.fi