Pääasiassa 1900-luvun loppupuoliskolla muodostunut Tellervo ja Matti Waskilammen taidekokoelma on syntynyt taiteilija Matti Waskilammen oman taiteellisen mielenkiinnon ja asiantuntemuksen kautta. Nykyään taidekokoelmassa on useita satoja teoksia ja se käsittää useita eri aihe- ja tekniikkakokonaisuuksia.

Monien kokoelman teosten aikaisempia vaiheita ei tunneta. Vanhaan taiteeseen liittyykin olennaisena osana tutkimus. Tutkimuksen kautta pyritään tunnistamaan teokset ja niiden tekijät sekä yhdistämään ne taidehistoriallisiin yhteyksiinsä. Waskilammen taidekokoelman teoksia on selvittänyt aikaisemmin mm. Tikanojan taidekoti sekä Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitos. Tikanojan taidekoti on julkaissut Waskilammen kokoelman grafiikasta myös julkaisun, joka on myynnissä näyttelyn yhteydessä. Selvitystyö on tuonut esille muutamia todellisia helmiä. Nämä olivat esillä Saarijärven museon näyttelyssä. Osa teoksista on tutkimuksesta huolimatta jäänyt tunnistamatta ja varmistamatta.

Saarijärven museon näyttelyyn oli valittu Waskilammen kokoelmasta seitsemään eri teemaan yhteensä 143 teosta. Niistä maalauksia ja piirustuksia oli yhteensä 33; näistä vanhin oli italialaisen Baldassare Peruzzin (1481 - 1537) Madonna-aiheinen tussipiirustus. Näyttelyn pääosassa oli vanhempi grafiikka 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Näyttelyssä esitelltiin etenkin italialaista, ranskalaista, saksalaista ja alankomaalaista grafiikkaa.

Näyttely mahdollisti tutustumisen eurooppalaisen grafiikan aiheistoon, taiteilijoiden uskomattomaan taitavuuteen ja alan tekniseen kehitykseen. Maalaukset puolestaan väläyttivät katsojalle eurooppalaisen maalaustaiteen aiheistoja. Esillä oli mm. pastoraalimaisemia 1700-luvulta ja 1800-luvun romanttisia maisemamaalauksia. Muita, sekä grafiikan että maalausten, teemoja olivat uskonnolliset ja historiallisesti merkittävät tapahtumat, mytologia ja aiheet kirjallisuudesta sekä muotokuvat. Näyttelykokonaisuus tarjosi kuvamatkan Euroopan kulttuurihistoriaan

Sarijärven museossa oli esillä 17.6.-28.8. useiden taiteilijoiden maisemia Saarijärveltä ja pohjoisesta Keski-Suomesta aina Julmilta Lammilta Ryöppälän koskeen. Näyttely esitteli erilaisia tapoja työstää ja tulkita meille kaikille tuttuja maisemia. Se pohti Saarijärveen liittyvien taiteilijoiden ja teosten kautta laajasti maisema- ja luontokäsitystä, maisemamaalauksen eri vaiheita ja yleisiä virtauksia sekä siihen liittyviä ilmiöitä.

Kansallisrunoilija J.L. Runebergin (1804-1877) paljolti Saarijärvi-vaikutteisiin pohjautuva luonto- ja maisemakäsitys vaikutti myös kuvataiteilijoihimme. "Kauneimmaksi" maisemaksi tunnustettiin Maamme laulusta tuttu harjujen ja järvien muodostama kokonaisuus. Järvimaisema eri muodoissaan onkin näyttelyn keskeinen teostyyppi. 1900-luvun alun maisemataiteen muotoja edustavat mm. Magnus Enckell, Eemu Myntti, Yrjö Ollila ja Vilho Sjöström. Paikkakunnan omat keskeiset maisemataiteilijat, kuten Hannes Autere, Yrjö Hakala, Frans Toikkanen ja Väinö Rusanen ovat myös esillä näyttelyssä.

Näyttelyn osana oli myös Kain Tapperin arkkitehti Matti Sanaksenahon kanssa yhteistyössä valmistama ympäristöteos Tyhjä tila. Kain Tapperin luontovaikutteisiin pohjautuvalle tuotannolle on näyttelyssä omistettu oma osio. Näyttelyssä voikin verrata mm. Toikkasen Hämärän pimeyttä Tapperin Marraskuun Illan pimeyteen. Myös Tapperin Juholan galleria Jarskan tämän vuoden kesänäyttely liittyi myös maisemateemaan.

Saarijärven museon Tunne maisema -näyttelyn osana oli Kain Tapperin arkkitehti Matti Sanaksenahon kanssa yhteistyössä valmistama ympäristöteos Tyhjä tila, joka sijaitsee Tapperin taiteilijaveljesten lapsuudenkodin Juholan maisemissa. Teoksen syntyvaiheita esiteltiin Juholan Galleria Jarskassa Seppo Sarkkisen kuvin. Juholan maisemaa ja sen muutosta esiteltiin kuvasarjana, jonka keskeisenä aiheena olivat veljesten lapsuuden ja nuoruuden kohiseva koski.

Vierailijat voivat tutustua myös Juholan päärakennukseen. Tapperin taiteilijaveljekset: kirjailijat Harri ja Markko (Marko Tapio) sekä kuvanveistäjä Kain ja lavastaja Yrjö Tapper viettivät tilalla lapsuutensa ja nuoruutensa. Nykyinen päärakennus on rakennettu sotien jälkeen 1948. Rakennuksen yläkerrassa on Markon kirjoituskoppi ja veljesten huoneet alkuperäisine kalusteineen, joista osa on Kainin tekemiä. Juholan pihapiiriin voi tutustua opas-tauluin merkittyä maastoreittiä seuraten.

Saarijärvellä vietetyn kahden talven, kahden kevään, kahden kesän ja Ruovedellä vietetyn syksyn aikana Runeberg syntyi suomalaiseksi runoilijaksi, Suomen luonnon ja kansan kuvaajaksi. Mm. Maamme-laulu, Hanna-runoelma, Hirvenhiihtäjät ja runo Saarijärven Paavosta kertaavat ne ajatukset ja elämykset, joita Runeberg nuorena ylioppilaana koki Sisä-Suomessa. V. 2004 avatussa uudessa ja laajassa näyttelyssä kerrotaan runoilijan elämänvaiheista ja tuotannosta, mutta ennen kaikkea hänen Saarijärven ajastaan. Näyttelyä täydentää multimediaesitys, ja äänitteiden avulla voi tutustua Runebergin runoihin ja kuulla runoilijan omin sanoin kerrottavan hänen Saarijärven kokemuksistaan. Näyttelystä löytää nuoren Runebergin, saa tietää Maamme-laulun taustan ja Saarijärven Paavon alkuperän.

Näyttely keskittyi mediataiteeseen  ja toi sitä esiin mahdollisimman laajasti . Näyttelyn aikana järjestettiin erillistapahtumia kuten performansseja ja työpajoja. Tavoitteena oli viedä mediataidetta myös suurempien asutuskeskusten ulkopuolelle - paikkoihin, joissa sitä ei juurikaan näe! Näyttelyteema oli esillä keväällä 2011 kolmessa maakunnan taidemuseossa. Tapahtumat järjesti Live Herring -ryhmä. Saarijärven näyttely oliTomi Knuutilan kuratoima tapahtuman päänäyttely.

Jatkuvasti päivittyvä ohjelma http://www.liveherring11.net/aikataulu/
Lisätietoa näyttelystä www.liveherring11.net/nauttelut/jyvaskylan-taidemuseo
Lisätietoa Live Herrin ´11 -tapahtumakokonaisuudesta: http://www.liveherring11.net/

Saarijärven museoon esille ollut Saa osallistua! on Live Herring '11 -tapahtuman päänäyttely. Näyttely esittei pääosin suomalaista nuorten tekijöiden tuoretta mediataidetta. Teoksissa painottuivat kehollinen vuorovaikutteisuus ja tilallisuus - sekä ulkona että sisällä. Esillä oli teoksia, jotka syttyivät eloon vain kävijöiden aktiivisella osallistumisella, ilman hiiriä ja näppäimistöjä.

Parhaimmillaan vuorovaikutteinen taide voi olla kävijänsä käyttäjäksi koukuttavaa ja toimia kaksisuuntaista keskustelua synnyttävänä syy-seuraussuhteiden verkostona. Näyttelyyn valitut teokset kantavat mukanaan toki muitakin sisältöjä ja teemoja kuin osallistumisen riemu ja ilo. Näyttelyn kuraattori Tomi Knuutila on valinnut museoon teoksia, joiden sisällön teemoista vahvimpina esiin nousevat luonnontieteiden, tekniikan ja taiteen yhtymäkohdat sekä muistamisen, huonekalujen ja tilan yhtymäkohdat.

Näyttelyssä oli teoksia seuraavilta taiteilijoilta:
Tiina Knuutila (FIN / US)
Matti Niinimäki (FIN)
Aki Nyyssönen & Janne Similä (FIN)
Tomi & Mikko Dufva (FIN)
Pauliina Salminen & Andrés Jaschek (FIN/ARG/FRA)
Johanna Vanhala & Maria Sipilä (FIN)
Martin Bircher (FIN / CH)
Sebastian Ziegler (FIN/DEU)
Varvara Guljajeva (EST/AUT/ESP)

Teoksiin voi ja sai osallistua mm. puhelimella soittamalla, käsillä ja jaloilla liikehtimällä, musiikkia valitsemalla, kampea vääntämällä, kommentteja kirjoittamalla, ja keinutuolille istumalla.

Saa osallistua! -näyttelyn järjesti Live Herring -työryhmä / Keski-Suomen taidetoimikunta yhdessä Saarijärven museon kanssa. Live Herring '11 -tapahtumakokonaisuutta ja Saa osallistua! -näyttelyä olivat tukeneet Suomen kulttuurirahasto ja Jyväskylän Taide- ja Tiedesäätiö.

Teoksiin voi ja saa osallistua mm. puhelimella soittamalla, käsillä ja jaloilla liikehtimällä, musiikkia valitsemalla, kampea vääntämällä, kommentteja kirjoittamalla, ja keinutuolille istumalla.

Saa osallistua! -näyttelyn järjesti Live Herring -työryhmä / Keski-Suomen taidetoimikunta yhdessä Saarijärven museon kanssa. Live Herring '11 -tapahtumakokonaisuutta ja Saa osallistua! -näyttelyä olivat tukeneet Suomen kulttuurirahasto ja Jyväskylän Taide- ja Tiedesäätiö.

Live Herring ‘11 esitteli kevään 2011 aikana laadukasta mediataidetta Keski-Suomessa. Tapahtumanpääosassa olivat Keuruun museossa, Jyväskylän taidemuseossa ja Saarijärven museossa järjestetyt erisisältöiset näyttelyt.

Avajaiskutsu pe 11.2.2011 klo 18.00
Näyttelytiedote

Taiteilijat

Näyttelyssä esiteltiin kattavasti keskisuomalaisen ITE-taiteen huippuja, keskiössä Vilho "loven herra" Halmekarin huikeat lovileikkaukset. Esillä oli myös jämsänkoskelaisen Viljo Järvisen ja saarijärveläisen Helinä Savosen teoksia. Näyttely oli osa ITE esillä-hanketta ja se päättyi kesällä 2010. Toukokuussa julkaistiin myös alueen ITE-taidetta käsittelevä taidekirja.
Maaseudun Sivistysliitto ja Saarijärven museo.

Joulukorttikooste saarijärveläisen Ilmo Pylvänäisen korttikokoelmasta. Pylvänäisellä on huomattava kooste muun aineiston lisäksi eri aiheisia postikortteja ja erityisesti joulukortteja. Näyttelyyn on valittu vain tiettyyn aiheeseen liittyviä joulukortteja Pylvänäisen laajasta kokoelmasta

Suomalainen joulunvietto ja siihen liittyvät tavat ja esineet on kuvattu postikorttitaiteessamme hyvin moni-ilmeisesti ja eri tavoin. Jo muutaman vuoden ajan olen kerännyt lähinnä kahta jouluun liittyvää aihepiiriä: seimenlapsi sekä lapsi ja joulukuusi.

Näistä ensin mainittu on se keskeisin joulun sanoman tuoja ja kohde, mutta valintaani jälkimmäisen hyväksi vaikutti kuitenkin ratkaisevasti tuo ensimmäinen "otsikkopostikorttikuvani", joka on herättänyt minussa monia kysymyksiä. Joulukuusihan on Saksasta peräisin oleva ja sieltä laajalle levinnyt jouluntuojakoriste, joka tuli ensi Pohjoismaiden säätyläispiireissä käyttöönotetuksi 1700-luvun keskivaiheilla ja sitten Suomessa 1800-luvun loppupuolella ja on siitä lähtien säilyttänyt ykkösasemansa joulunvietossamme.

Kokoelmani tavoitteena on tuoda esille lapsen ja joulukuusen merkitys joulunvietossamme ja käsitellä aihetta mahdollisimman monipuolisesti. Sitä silmällä pitäen olen pyrkinyt valitsemaan kokoelmaani eri-ikäisiä postikortteja ja mahdollisimman monen eri taiteilijan tuotantoa, heidän näkemyksensä siten huomioiden.

Kokoelman korttien jaottelu:
Joulukuusen etsiminen ja hankinta yksin
Joulukuusen haku yhdessä siskon tai veljen kanssa
Lapsi koko perheen mukana valitsemassa joulukuusta torilta, markkinoilta jne.
Joulukuusen kotiinkuljetus eri tavoin
Joulukuusen koristelu - lapsi yksin
Joulukuusen koristelussa lapsi apuna
"Taaton tuoma" joulukuusi ihailun kohteena
Lapset esiintyy kuusen ympärillä
Omatekoiset joulutervehdykset
Köyhän lapsen joulukuusi

Ilmo Pylvänäinen

Opetustauluja on kutsuttu monilla nimillä: opetustaulut, opetuskuvat, koulutaulut, kuvataulut, havaintotaulut, seinätaulut, seinäkuvat. Museon näyttely esittelee monille ikäluokille tuttuja koulujen kuvatauluja. Eri aineiden opetuksessa käytetyt taulut yleistyivät 1800-luvun lopulla ja niiden suosio opetuksen apuvälineinä jatkui 1970-luvulle saakka. Koulutaulut tuovat mieleen nostalgisia muisto-ja omista kouluajoista.
Kooste Saarijärven museon kokoelmien opetustauluista.

Taiteilijan 50-vuotisjuhlanäyttely
Jyväskyläläinen kuvanveistäjä Kirsi Tapper (s.1959) täyttää marraskuussa 50 vuotta. Hänen tarkoituksenaan ei ole juhlia sen kummemmin "synttäreitään" vaan koota omista teoksistaan, uusista ja vanhemmista, isompi kokonaisuus.

Kirsi Tapperin tekniikka on puukolla puun vuoleminen. Puun työstäminen - tavalla tai toisella - on kuulunut hänen saarijärveläisessä suvussaan polvelta toiselle siirtyneeseen perinteeseen. Osa hänen teoksistaan on myös syntynyt Saarijärvellä sijaitsevalla Tapperien Juholassa vietettyjen kesäkausien aikana. Siksi Saarijärven museo tuntuu luontevimmalta paikalta tälle näyttelylle. Näyttelyä on tukenut Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta.

Paikkakunnan kirjailijoiden tuotannon esittely. Kirjaesillelyyn tulevat J.L. Runebergin ajoista asti Tapperien kautta kaikki monilukuiset omakustannekirjailijatkin.

Saarijärven museo järjestää 18.6.2009 - 6.9.2009 näyttelyn Saarijärvi kirjoissa ja kansissa. J. L Runebergin runo Saarijärven Paavosta on 1800-luvulla luonut suomalaisille mielikuvan Saarijärvestä, sen asukkaista ja olosuhteista. Kirjallisuuden kautta muodostunut kuva Saarijärvestä esittäytyy näyttelyssä muun muassa J. L. Runebergin teosten välityksellä ja etenee nykyaikaan Marko Tapion ja Harri Tapperin teosten myötä. Näyttely esittelee paikkakunnan kirjailijoiden tuotantoa sekä kauno- ja tietokirjallisuutta, jonka aiheena on Saarijärvi ja saarijärveläiset. Mukana ovat myös monilukuiset omakustannekirjailijat, jotka ovat julkaisseet silmiinpistävän paljon sekä kaunokirjallisuutta - runoja ja proosaa - että tietokirjallisuutta.

Näyttelyssä on keskeisellä sijalla J.L. Runebergin Saarijärvi-vaikutteisen tuotannon esittely. Runeberg asui Saarijärvellä kotiopettajana yli puolitoista vuotta 1823 - 1825. Sisämaassa vietettyjen kotiopettajavuosien muistot olivat alkaneet elää Rune-bergin mielessä, kun hän kirjoitti runonsa Saarijärven Paavosta, kuvasi sisämaan kansaa Hirvenhiihtäjät-eepoksessaan, ikuisti Saarijärveläisnäkymät Hanna-runoelmassaan ja kiteytti suomalaisen ihannemaiseman kuvauksen Maamme-runossaan. Myös Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvaukset Suomen sodasta saivat vai-kutteita sisämaan veteraanien kertomuksista.

Saarijärveltä on lähtöisin useita kansallisesti merkittäviä kirjailijoita. Tunnetuimmat lienevät kirjailijaveljekset Marko Tapper, kirjailijanimeltään Marko Tapio, ja Harri Tapper. Tapperin veljesten tuotannossa Saarijärven luonto sekä elämänmeno ja saarijärveläiset ovat keskeisessä asemassa. Marko Tapion esikoisteos Lasinen pyykkilauta julkaistiin vuonna 1952 ja Harri Tapperin esikoisteos Kirkonrakentajaveljekset vuonna 1962. Harri Tapper jatkoi kirjallista tuotantoaan laajemmin 1990-luvulta lähtien kuvaten mm. Tapperin taiteilijaveljesten lapsuutta ja nuoruutta Saari-järvellä teossarjassa, joka on myös merkittävä kotiseutukuvaus. Myös Kalevi Kalemaa on saarijärveläislähtöisiä kirjailijoita ja vaikutti Saarijärvellä mm. Sampo-lehden toimittajana. Nykyisin Saarijärveen kuuluvalla Pylkönmäellä varhaislapsuutensa viettänyt Aulikki Oksanen sivuaa tuotannossaan myös Pylkönmäen vuosiaan. Eikä sovi unohtaa, että Saarijärvellä vietti viimeiset vuotensa Irene Mendelin, joka oli maamme ensimmäinen suomen kielellä runokokoelman julkaissut naisrunoilija. Näihin ja lukuisiin muihin saarijärveläisiin ja Saarijärvestä kirjoittaneisiin kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa voi tutustua näyttelyssä.

Pohjan saarijärveläiselle kirjallisuudelle loi paikkakunnalle perustettu maakunnan ensimmäinen pitäjänkirjasto ja pitäjän laaja kansansivistystyö sekä paikkakunnan kirjailijoiden "kouluttajana" toiminut Saarijärven Pullistuksen kirjallisuuskerho ja Saa-rijärven kansalaisopiston kirjallisuus- ja kirjoittajapiirit, joiden toimintaa esitellään näyttelyssä. Näyttelyssä voi tutustua myös paikkakunnan kirjapainotoimintaan, joka alkoi Saarijärvellä varhain ja kehittyi suurteollisuudeksi 1970-luvulla.

Saarijärven taiteilijaseura Sienan näyttely "Törkeen tärkeetä" johdatti katsojan äärimmäisten kysymysten äärelle. Läänintaiteilija Hannu Castrenin juryttämässä näyttelyssä taiteilijat pohtivat; mikä on todella tärkeää minulle? Millaisia tärkeysjärjestyksiä teemme elämässämme pitkällä tähtäimellä ja toisaalta jokapäiväisissä askareissa? Millaisia vaakakuppeja ja puntareita tarvitaan, jotta jyvät erottuvat akanoista? Taiteen keinoin maailmanlaajuisia asioita saa sovitettua pieneenkin tilaan. Toisaalta pieniä, mitättömiltä tuntuvia asioita voi nostaa esiin ja tarkastelun alle. Tärkeät asiat eivät aina ole kauniita tai yksiselitteisiä. Kolikoilla on kääntöpuolensa.
Sienä järjesti yhteistyössä Saarijärven museon, Sampo-lehden ja Webon Oy:n kanssa kaikille avoimen "Törkeen tärkeetä" näyttelyjulisteen suunnittelukilpailun ajalla 1.10.-30.11.2008.

Näyttely esitteli kouluympäristöä tavaroineen ja henkisine ilmapiireineen. Opetusvälineet, oppilastuotokset, piirrokset, maalaukset, koululehdet, valokuvat - kertoivat koululaisten taidoista ja ajatuksista eri vuosikymmeninä, niistä jotka on kirjattu opetussuunnitelmiin. Myös luvaton oppilaan kädenjälki oli esillä pulpettikaiverruksina. 
 

Näyttely esitteli 60:n vuoden ajalta Saarijärvi-Seuran ja myös koko pitäjänkulttuurielämän kehitystä esinekokonaisuuksin, asiakirjoin, ääni- ja videokoostein.

Näyttelyssä oli mukana mm. ennallistukset aikaisemmista seuran museoista sekä otteita esine- ja tekstiili- arkisto- ja valokuvakokoelmista. Näyttelyssä esitellään myös Saarijärivi-Seuran juhlia, retkiä ja tapahtumia, mm. Runeberg -kansanoopperahanketta.

Saarijärvi-Seuran perustaminen

Ensin Lanneveden ja sittemmin koko Saarijärven asioita käsittelevän paikallislehti Sampon perustaminen vuonna 1943 oli merkityksellistä. Lehti herätteli näet kotiseudun tuntoja vielä rintamalla taistelevissa saarijärveläisissä nuorissa.

Tarvaalan maanviljelyskoulun johtaja Kaarle Loune teki jatkosodan aikana 20.3.1943 aloitteen Sampo-lehden pääkirjoituksessa kotiseutuyhdistyksen perustamiseksi Saarijärvelle. Hän suuntasi aloitteen teon erityisesti Lanneveden nuorisoseuralle.

Asia saatiinkin niin pitkälle, että Saarijärvi-Seura oli tarkoitus perustaa kevättalvella 1944. Sotatoimien kiihtyminen ja maata kohdannut vakava tilanne siirsivät kuitenkin perustamista. Kotiseututyötä ei silti unohdettu. Se oli sodan päätyttyä jatkuvasti asianharrastajien mielissä.

Kotiseutuyhdistyksen perustamisesta tehtiin alustava päätös Seurahuoneella 10.3.1947 pidetyssä kokouksessa. Työvaliokunnan (Kaarle Loune, Aarno Tavaila ja Tauno Suomela) lisäksi Saarijärven kyliä edustavat 17 henkilöä kokoontuivat sitten 7.1.1948 Tarvaalan maanviljelyskoululla, sillä Muinaistieteellisen toimikunnan kansatieteellinen retkikunta oli tulossa tutkimuksiin paikkakunnalle myöhemmin kesällä ja vauhditti näin perustettavan seuran toimintaa.

Helmikuussa 1948 pidetyssä alustavassa kokouksessa valittu väliaikainen toimikunta laati seuralle sääntöluonnoksen ja hoiti kansatieteellisen retkikunnan käytännöllisten asioiden hoidon, vanhojen esineiden ja vanhan kansantietouden keräystä ja luettelointia, muinaislöytöjen tutkimuksesta johtuneita juoksevia asioita sekä rahankeräystä.

Saarijärvi-Seura perustettiin 22.8.1948 Saarijärven Yhteiskoulun 40-vuotisjuhlan yhteydessä päiväjuhlan ja päivällisten väliajalla.

Saarijärven museo on kauan esitellyt itseoppineiden taidetta: ITe -näyttely pidettiin 90-luvun lopulla juuri Keski-Suomessa otsikkona "Tavallisten ihmisten taidetta". Amerikassakin tunnettu kokkolalainen protestimaalari Tyyne Esko teki merkittävän lahjoituksen Saarijärven museolle ja museo on vaalinut "tähteään".

ITE valloittaa museon ulkoa ja sisältä, kun tulevan kesän näyttely esittelee kattavasti pohjoisen Keski-Suomen ITE-taidetta. Minkälaista on alueen ITE-taide? Miehet laulattavat moottorisahaa ja taitavissa käsissä syntyvät niin karhut kuin metsän muut eläimet. Metsissä tarpominen tuottaa myös muita tuloksia. Erilaiset oksanvänkkyrät, yhä harvinaisemmiksi käyvät pahkat ja juuret tarttuvat matkoilta kotiin kuljetettaviksi. Ikänsä metsissä työskennellyt näkee niissä tuttuja tai vähän oudompia kuvia, jotka vaativat työstämistä. Tuntuu kuin koko luonto olisi suuri taidenäyttely, jonka kauneutta itse tehdyt teokset heijastavat omaperäisellä tavalla. Tällaisia näkijöitä ja kokijoita ovat mm. saarijärveläiset Pekka Holm, Viljo Sirkkunen ja Leo Kuorelahti, viitasaarelaiset Jouko Kinnunen, Väinö Kellokangas ja Vesa Boman, kannonkoskelaiset Olavi Korhonen ja Mikko Urpilainen sekä Kalevi Argillander Pihtiputaalta. Saarijärveläinen Veikko Kuhno tekee puolestaan sen metallista minkä edellä mainitut puusta!

Verrattuna moneen muuhun kartoitettuun alueeseen pohjoisessa Keski-Suomessa on naisten irrottelu ja vapaa ilmaisukieli silmin nähtävän runsasta. Aiemmista ITE-näyttelyistä on tullut tunnetuksi viitasaarelainen Aune Kinnunen, jonka itse tehty paratiisi sijaitsee Keihärinkoskella. Perinteisen naisten käsityön lisäksi Aune työstää betonia ja luonnonmateriaaleja mm. eläimiksi ja pihapiirin hengiksi. Saarijärveläinen Helinä Savonen ilahduttaa kantaaottavilla ja ilmeikkäillä virkatuilla päillään ja nauttien tekee perinteisen käsityön sääntöjen vastaisesti ja nyplää pitsistä taulun Giselle-baletin pääparista. Hänen edesmennyt Irja-siskonsa maalasi mielensä näkyjä joskus enteellisestikin. Runoilijana tunnettu Kaarina Valoaalto Toivakasta marsittaa yleisön eteen kirkkaiden värien kyllästämät iloiset hahmot. Toisenlaisessa miljöössä ahertavat saarijärveläisen Mirjaa Oksasen kipsiset, valkoisuuttaan hohtavat pienoisveistokset kertoen vaatimattomasta ja raskaasta elämästä.

Mennyt elämä on nostalgisesti läsnä monen taiteilijan työssä, samoin huumori hauskoina tilannekomiikkakohtauksina. Näissä tarkkailijoina ovat olleet em. lisäksi myös Eero Keilamaa Karstulasta, Aarne Riihimäki Saarijärveltä ja Tarmo Kuusjärvi Äänekoskelta, jonka pihapiiri houkuttaa katsomaan lähempää jo nelostieltä asti. Kuusjärven tapaan betonia ovat työstäneet viitasaarelaiset, jo edesmenneet, Heikki Kärkkäinen ja Elis Räsänen. Heidät tunnetaan muutoinkin, jälkimmäinen julkisista veistoksista ja edellinen perustamastaan galleriastaan. Toinen alueen merkittävä "galleria" on saarnasmies Vihtori Storckin perinneateljee Kinnulasta. Kuvan tekemisen paljous hämmentää ja ällistyttää!

ITE-taiteelle tyypillinen populaarikulttuurin tallentaminen on vähäistä pohjoisessa Keski-Suomessa. Tai sitä ei ainakaan vielä ole löytynyt. Ilmiantoja otetaan edelleen vastaan MSL:n Kaustisen toimipisteessä. ITE-taiteelle niin epätyypillinen yhdessä tekeminen / suunnittelu ei ole harvinaista näillä seuduin. Näyttelyssä nämä teokset ovat esillä kuvina. Ympäristössä niitä voi käydä katsomassa livenä, joskin paikat saattavat olla hankalien matkojen takana.

Näyttelyssä valokuvaaja Olavi Lahtelan kuvanauhoilla taiteilijat kertovat taiteensa tekemisestä ja ennen kaikkea elämänasenteestaan; ITE-taide ei ole pelkästään visuaalista itsensä ilmaisua, vaan kokonainen elämäntapa. Kuvanauhoilla yleisölle myös avautuu mahdollisuus nähdä vaikeakulkuisten reittien päässä olevat hienot pihapiirit.

Päärakennuksen teemaan liittyy Juholan Galleria Jarskan Oliko kerran -näyttely, jossa on Heini Tenokosken, Anna-Maija, Henna, Minna ja Markku Koskenlahden taidetta.
He kyseenalaistavat ajan käsitettä ja muistojen pysyvyyttä. Keskeinen teema on myös lapsuus ja lapsenmielinen leikittely eri tekniikoilla.

Saarijärven museon näyttely on osa ITE Esillä pohjoisessa Keski-Suomessa -hanketta, jota toteuttaa Maaseudun Sivistysliitto ja rahoittaa Viisari LEADER.

Näyttelyssä Markku Koskenlahti, Anna-Maija Koskenlahti, Heini Tenokoski, Henna Koskenlahti ja Minna Koskenlahti lähestyvät näyttelyn teemaa kuvin, veistoksin ja tekstein. Käytössä on tekniikoita ready-made-menetelmistä aina katoavaan tilataiteeseen.

Lähtökohtana on jollain tavalla kyseenalaistaa ajan käsite ja muistojen pysyvyys. Millaista oli ennen, millaista on nyt ja mitä tulee kenties olemaan? Lapsuus ja lapsenmielinen leikittely ideoilla ja materiaaleilla on myös keskeinen teema. Näyttely pyritään rakentamaan niin, että työt koskettaisivat katsojaa ja katsoja saisi mahdollisuuksien mukaan koskettaa töitä.

10.4.-1.6.2008 Eroottinen - 50 +
Voimmeko kokea eroottisia tunteita, asioita, olemuksellisuutta vanhempina naisina? Ja mitä on eroottisuus naiselle yhteiskunnassamme? Neljäntoista vanhemman taiteilijanaisen näkemys eroottisuudesta on yhtä erilainen kuin olemme ihmisinä, mutta yhteismitallisia asioitakin löytyy. Taiteilijat: Aino Kajaniemi, Jaana Kautto, Anneli Klemola, Virpi Lehto, Kristiina Lempiäinen-Trzaska, Hellevi Lovén, Outi Markkanen, Päivi Meriläinen, Eeva-Liisa Sorainen, Tuula Ollikainen, Tarja Teräsvuori, Ulla Virta. Avajaiset; runot ja kuvat Irja Rane, esitys Liisa Lousa.

Esillä oli taiteilijan veistoksia ja piirustuksia yli neljänkymmenen vuoden ajalta sekä veistoksia ja pienoisveistoksia, torsoja ja eläimiä. Näyttelyssä nähdään myös laajemmin Marjo Lahtisen piirustuksia ja kollaaseja. Jaalalainen Marjo Lahtinen kuuluu Pohjois-Kymenlaakson merkittävimpiin taiteilijoihin. Taiteilija on syntynyt Jyväskylässä.

Elsa Härkönen-Peura on syntynyt vuonna 1922 Enossa. Hän kävi Suomen Taideakatemian koulun 1940-luvulla ja jatkoi opintojaan Taideteollisessa oppilaitoksessa, josta valmistui kuvaamataidon opettajaksi 1952. Vuonna 1964 hän muutti Saarijärvelle ja toimi pari vuosikymmentä kuvaamataidon opettajana Saarijärven yhteiskoulussa, lukiossa ja peruskoulun yläasteella. Sen jälkeen hän on toiminut aktiivisesti Saarijärven taiteilijaseura Sienassa mm. seuran puheenjohtajana. Päivätyönsä ohella hän on tehnyt koko ajan myös omaa taidetta, jonka keskeisimpänä aiheena on luonto. Myös muotokuvat ovat olleet mieluinen aihe taiteilijalle. Eri tekniikoilla toteutettujen maalausten ja grafiikan lisäksi hän on tehnyt myös veistoksia.

Tässä Saarijärven museon retrospektiivisessä näyttelyssä voi tutustua taiteilijan tuotantoon 1940-luvulta tähän päivään. Näyttelyssä on kaikkiaan yli 180 teosta - viimeisin työ valmistui osana tätä näyttelyhanketta. Näyttelyprosessin yhteydessä dokumentoitiin laajasti Elsa Peuran tuotantoa. Samalla valmistettiin näyttelyssä esillä oleva taiteilijan videoesittely.

Elsa Härkönen-Peura on ollut pitkäaikainen taidevaikuttaja paikkakunnalla. Hän aloitti kuvaamataidon opettamisen jo 60 vuotta sitten. Saarijärvellä hän on opettanut 20 vuotta - moni nykyään taiteen parissa työskennellyt on saanut ensimmäiset taiteen kipinät ja opit Elsa Peuran oppitunneilla ja Elsa Peura sekä hänen miehensä Olavi Peuran vetämillä taideleireillä. Elsa Peura on toiminut Saarijärven taidejärjestöissä aktiivisesti aina 1970-luvun alusta - hän on toiminut mm. Taiteilijaseura Sienan puheenjohtajana yli 10 vuotta.

Päivi Siikamäki on syntynyt Saarijärvellä vuonna 1958. Muittarin kylässä vietettyjen lapsuusvuosien jälkeen hän lähti opiskelemaan Ravintolakoulu Priimukseen, josta valmistui ravintolakokiksi 1978. Vuosina 1992-2000 hän toimi Jyväskylässä vaatetusalan yrittäjänä. Päivi Siikamäki harrasti työn ohessa maalausta ja haki kesäisin oppia kuvataideleireiltä ja talvisin kansalaisopistosta.

Taide alkoi merkitä yhä enemmän, ja vuonna 2000 Päivi Siikamäki lähti opiskelemaan kuvataiteita Oriveden opistoon. Vuonna 2001 hän jatkoi kuvataideopintoja Kankaanpäässä Satakunnan ammattikorkeakoulussa, josta valmistui keväällä 2006. Päivi Siikamäki on osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 2003. Tämä Saarijärven museon näyttely on hänen toinen yksityisnäyttelynsä, ensimmäinen oli Saarijärven kaupungintalossa vuonna 2005.

Kuvataiteilijaksi valmistumisensa jälkeen Päivi Siikamäki palasi Saarijärvelle, jossa hän tällä hetkellä työskentelee. Taiteen tekemisen ohella hän opettaa maalausta Saarijärven kansalaisopistossa.

Taideopintojensa alkuvaiheessa Päivi Siikamäki teki esittäviä teoksia, mutta totesi pian, ettei pystynyt näin ilmaisemaan ajatuksiaan. Hän löysi varsin pian oman tyylinsä, abstraktin ilmaisun, jossa värit ovat pääosassa. Abstraktien, ekspressiivisten teosten aiheet syntyvät luonnosta, unista ja tunnetiloista.

Tässä Saarijärven museon näyttelyssä on esillä kaikkiaan 22 maalausta. Pääosa teoksista on vuoden 2007 tuotantoa. Mukana on myös Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Lumo vuodelta 2006. Varhaisimmat esillä olevat teokset ovat muotokuvat vuodelta 2002. Näyttelyä täydentää museon tuottama videoesitys taiteilija Siikamäestä.

Saarijärven 24. elokuvatapahtuma, 100 vuotta suomalaisia elokuvatarinoita. Saarijärven kaupungintalo, Järjestäjät: Saarijärven Elokuvakerho, Sampo -lehti, Saarijärven museo.

Leijat -näyttelyssä kerrotaan leijaharrastuksesta, leijojen valmistuksesta, historiasta ja nykypäivästä. Näyttelyssä on esillä kotimaisten ja ulkomaisten leijanrakentajien nykyaikaisia leijoja, valokuvia ja videoita sekä Jyväskylän ammattiopiston oppilastöinä tehtyjä historiallisia leijamalleja.

"Suomalainen puukko" -näyttely esitteli tämän kansallisesineemme valmistuksen ja käytön historiaa sekä parhaimmat puukot. Yhdessä teksti- ja valokuvapaneeleiden sekä audiovisuaalisen aineiston kanssa ne muodostavat ainutlaatuisen kattavan tietopaketin. Esillä on yli 80 puukkoa. Näyttely esittelee puukkoja kivikaudelta nykyaikaan asti. Maaseppien tekemien kansanomaisten käyttöpuukkojen lisäksi edustettuna ovat kaikki tärkeimmät alueelliset erikoismallit, kuten Toijalan, Vöyrin, Kauhavan, Rautalammin, Pekanpään sekä Kainuun puukot ja Lapin leu'ut. Fiskarsin, Marttiinin ja Hackmanin teollisesti valmistetut tuotteet sekä sota-ajan ja armeijan käytössä olleet puukot saavat myös sijansa näyttelyssä. Tunnettujen henkilöiden käyttöpuukkoja edustavat mm. presidentti Urho Kekkosen suosikit kainuulaiset Tommi-puukot.

Näyttelyyn liittyi opaskirja, Museoviraston tuottama lyhytelokuva viimeisestä kauhavalaisesta puukkomestarista Kustaa Lammista sekä diaesitys kainuulaisen Tommi-puukon teosta. Suomen kansallismuseon kiertonäyttely.

Erillinen Saarijärven museon koostama osuus paikallisten puukon tekijöiden puukoista. Mukana mm. puukkomestari, seppä Martti Sipilän valmistamia puukkoja sekä videonauha vuodelta 1993 Martti Sipilästä ja puukon valmistuksesta.

Puiden Kansa on kuvaus esi-isiemme puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä, sekä tuon perinteen mieliimme ja tapoihimme jättämistä jäljistä. Näyttelyssä on mukana on Saarijärveltä mm. Pyhäkankaan karsikkopuut sekä Savelan karhumänty. Kahden valokuvaajan Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon tuottama näyttely.

Metsäsuhteemme juuret ulottuvat kauas myyttiseen aikaan, jolloin metsiämme asuttivat vielä monenlaiset haltijat ja henget. Esi-isiemme elämässä on puilla ollut merkittävä rooli. Yhteisöjen uskonnollisia keskuksia olivat pyhät lehdot eli hiidet, joihin kokoonnuttiin yhteydenpitoon suurten luonnonjumalien kanssa. Metsänjumalia lepyteltiin nauttimalla ensimmäinen saalis Tapion pöytäpuun äärellä yhdessä Metsän kanssa. Lähes jokaisen talon pihassa on seisonut uhripuu, johon ihmisen kohtalo oli sidottu. Se mitä tapahtui puulle tapahtui myös sitä kunnioittavalle suvulle. Puun välityksellä pidettiin yhteyttä vainajiin ja haltijoihin.

Puulle uhrattiin ja siltä pyydettiin apua sairauksiin. Karhumyyttiin ja peijaisriittiin olennaisena kuuluneita karhunkallohonkia on niin ikään vielä muutama. Vainajien levottomina vaeltavia sieluja karkottamaan ja vainajan muistoa kunnioittamaan tarkoitettuja karsikkopuita risteineen ja nimikirjaimineen on useita lähinnä Itä- ja Keski-Suomessa. Nykypäivän ihmisten kertomukset suhteestaan puihin ja metsiin ovat pitkän perinteen heijastumia. Viime vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset yhteiskunnassa ja metsäluonnon käsittäminen lähes yksinomaan tuotantovälineenä, ovat kuitenkin vaikuttaneet metsäsuhteeseemme.

Kivikauden talo - näyttely esitteli viime vuosikymmenien tutkimustuloksia kivikautisista asumismuodoista. Näyttelyn on tuottanut Suomen kansallismuseo. Näyttelyssä on pyritty valottamaan myös muinaismaisemaa, elinkeinorakennetta ja uskomuksia. Näyttelyn keskeistä antia ovat ainutlaatuiset uudet tutkimustulokset muun muassa kivikauden hirsirakennustekniikasta - keskeinen löytö on juuri Saarijärven Rusavierron talon hirsiperustus, josta on pala myös nyt mukana näyttelyssä. Kivikautisten asumismuotojen elävöittämiseksi näyttelyyn on tehty kaksi pienoismallia, jotka perustuvat Saarijärven Uimarannan talon ja Yli-Iin tutkimusten tuloksiin. Tutkimusten vaiheita kohteen löytymisestä ennallistamiseen asti valotetaan Saarijärven kahta täysin erityyppistä asumusta esittelevässä multimediaohjelmassa. Mukana on muiden löytöjen lisäksi kooste Saarijärven kaivausten löydöistä. Näyttely on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kesällä 2007 Galleria Jarskassa on esillä Kain Tapperin oppilaan Tommi Toijan Veistoksia-näyttely. Tommi Toija oli Kain Tapperin avustajana vuodesta 2002 tämän kuolemaan asti. Näyttely jatkaa Galleria Jarskassa järjestettyjen Kain Tapperin oppilaiden näyttelyjen sarjaa.

Tommi Toija (s. 1974) valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2003. Hän on osallistunut taidenäyttelyihin 1990-luvun lopulta lähtien. Veistoksissaan Tommi Toija pohtii eksistentiaalisia kysymyksiä. Veistoshahmot - pienet pojat, tytöt ja ukkelit - ovat kuin aforismeja, jotka kiteyttävät yhden tärkeän kysymyksen ihmisen olemassaolosta. Toija kuvaa veistoksissaan kaikkea ihmiselämään kuuluvaa luonnollista ja tavallista runollisesti ja hienovaraisesti pohdiskellen, usein huumorilla, mutta joskus myös karkeasti ja röyhkeästi vihjaisten.

Kiveen hakattu historia - valokuvanäyttely esittelee kerimäkeläisen Sulo Strömbergin kuvaamia kallioihin ja kiviin hakattuja rajamerkkejä, muistohakkauksia ja kuppikiviä.

Arkaaisia Unia, Mirja Nuutisen digitaalista valokuvagrafiikkaa.

Keskipohjolan kalliomaalaukset - Kuvakooste keskipohjolan eli Norjan, Ruotsin ja Suomen keskeisistä kalliomaalauskohteista ja -aiheista.

Valokuvanäyttelyt kuuluvat Keskipohjolan arkeologiapäiviin 14.-16.6.07

Taiteilijaseura Siena rekisteröitiin v. 1986 ja se on taiteentekijöiden yhdyselin joka edistää taiteen tekemistä ja taiteen yleistä tuntemusta paikkakunnalla, sekä jatkaa Saarijärven kuvataidetoimikunnan perinteitä. Sienan salaisuutena on vaaleanruskean värin nimi, mutta myös samanniminen kaupunki löytyy pohjos-Italiasta. Näyttely on taiteilijaseuran jyrytetty näyttely.

Neljästäkymmenestä panoraamakuvasta sekä niitä täydentävistä valokuvista ja teksteistä koostuvassa Viestejä maisemassa -näyttelyssä lähestytään keskisuomalaista maisemaa tavallisen kulkijan näkökulmasta. Näyttelyn tarkoituksena on kiinnittää huomio ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja auttaa samalla katsojaa ymmärtämään ja seuraamaan parhaillaan tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Näyttelyn on suunnitellut, kuvannut ja koonnut filosofian tohtori Jussi Jäppinen.

Esillä oleva näyttely MUOVISTUDIO kertoo mitä muovi on ja mitä kaikkea siitä on vuosikymmenien aikana valmistettu. Esillä on tuttuja, käytössä olevia ja jo käytöstä poistuneita arkipäivän muoviesineitä. Näyttelyn on tuottanut DesignmuseoMuovi -näyttelystä on laadittu koululaistehtävät.

Näyttelyssä esitellään Saarijärven museon esine-, arkisto- ja valokuvakokoelmiin kuuden vuoden aikana 2000-luvulla saatua aineistoa sekä Saarijärven museon toimintaa. Aineisto heijastelee Saarijärven kehitystä 1800-luvun perinteisestä maatalouspitäjästä keskittyvien palveluiden kaupungiksi. Tästä ovat esimerkkeinä mm. lakkautettujen koulujen ja Saarijärven tiemestaripiirin aineistot. Museon arkistokokoelmaan on kuuden vuoden aikana lahjoitettu mm. yhdistysten arkistoja ja esinekokoelmaan Saarijärvellä toimineiden yritysten aineistoja. Museo on lisäksi dokumentoinut valokuvin muuttuvaa Saarijärveä kylillä ja keskustassa.
Esillä on myös museon viime vuosien julkaisut, julisteet ja esitteet

Saarijärvi - pala Suomea, kappale sydäntä sen, v. - 4, 10.30min
Työn ja tulevaisuuden Saarijärvi, -54, 17.11 min.
Saarijärven Paavon raivioilla, v. -61, 7.30 min
Saarijärvi - Matkailukaupunki, -86, 16 min.
Saarijärvi - Luonnollisesti, -97, 18.20 min.

Marko Kaiponen, Jouni Kesti, Erkki Pirtola, Matti Waskilampi, Pekka Väyrynen.

Saarijärven museo, Alvar Aalto, Jyväskylä, Jyväskylän taidemuseo ja Juhola - Tapperin veljesten kotitalo, Saarijärven Tarvaala Saarijärven museossa on kesällä esillä kansainvälinen nykytaiteen näyttely Kaukana kavala maailma?, joka käsittelee turvaa ja turvallisuutta. Näyttely ei anna selkeitä vastauksia, pikemminkin se asettaa kysymyksiä. Mukaan on valittu viistoista taiteilijaa Suomesta, Ruotsista, Islannista, Iso-Britanniasta ja Israelista.

Mukana ovat Thomas Bernstrand, Tuomo Blomqvist, Adva Drori, FA+ (Ingrid Falk & Gustavo Aguerre), Matilda Hyttsten, Andrea Hvistendahl, Peter Johansson, Terjo Kiljunen, Kaija Kiuru, Zadoc Nava, Anni Rapinoja, Rúri, Mitra Tabrizian ja Kirsi Tapper.

Saarijärven museon lisäksi näyttelyn teoksia on esillä Juholassa Tapperin taiteilijaveljesten kotitalossa Saarijärven Tarvaalassa, Jyväskylässä Alvar Aalto -museossa ja Jyväskylän taidemuseossa. Näyttelyn on koonnut ruotsalainen kuraattori Torun Ekstrand yhteistyössä jyväskyläläisen kuvataiteilija Marja Kolun kanssa. Ruotsalaisen kuvataiteilija Peter Johanssonin päältä ja sisältä palokunnanpunaiseksi maalattu taideteos Saanko luvan on kesän ajan esillä Saarijärvellä.

Kirsi Tapper ja Terjo Kiljunen, Juhola - Tapperin veljesten kotitalo, Galleria Jarska.

Saarijärven kaupungintalo, avoinna virka-aikana.
Näyttely kertoi Tarmo Mannin lapsuus- ja nuoruusvuosista Saarijärvellä, hänen teatteriurastaan ja elokuvarooleistaan sekä Mannista julkisuuden henkilönä ja Saarijärven pr-miehenä. Näyttelyssä on esillä mm. Tarmo Mannin oliasuja, äänitteitä, otteita Mannin elokuvarooleista ja runsaasti valokuvia.

Saarijärvellä suurimman osan elämästään asunut ja työskennellyt taiteilija kuvaa paikkakunnan luontoa ja ihmisiä oivaltavasti ja omaperäisesti maisemissaan ja muotokuvissaan. Rusanen on myös hetken tunnelman, välähdyksen kuvaaja. Museo julkaisi Rusasen tuotannosta takautuvan näyttelyn yhteydessä v. 92 taiteilijaa esittelevän julkaisun. Vuoden 2006 näyttely esittelee taiteilijan tuotantoa.

Euroopan laajin käsirauta- ja kahlekokoelma avaa hätkähdyttävän näkymän pakkovallan ja sorron keinoihin. Vanhimmat esineet ovat 1500-luvulta, mutta Idi Aminin hirmuhallinnon kidutuskahleet vain 30 vuoden takaa. Paljonko painavat liivikahleet, joita Siperiaan karkoitetut kantoivat yötä päivää? Entä millaisista raudoista maailmankuulu kahlekuningas Harry Houdini onnistui vapautumaan? Vakoilumuseon näyttely.

Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö perustettiin vuonna 1986 ja Saarijärven Mannilan Taidesäätiö vuonna 1985. Näyttelyssä esitellään säätiöiden taidekokoelmia ja toimintaa 20 vuoden ajalta.

Näyttelyssä esiteltiin vanhoja Suomessa käytettyjä mittoja ja niihin liittyviä mittausvälineitä. Tunnetuksi tulivat tiun, tiiman ja tynnyrin lisäksi kapat, pannit, vaaksa, kyynärä, jalka ja monet muut mitat ja painot, jotka ovat monille käsitteinä tuttuja, mutta sisällöltään jo tuntemattomia. Turun Maakuntamuseon kiertonäyttely.

Erkki Paananen, Viitasaarelainen teollisuusneuvos on kerännyt Suomen oloissa ainutlaatuisen Dalin grafiikan ja pienoisveistosten kokoelman. Kokoelma esiteltiin ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle Salvador Dali Pohjois-Karjalassa -näyttelyssä Suomen Kivikeskuksessa v. 2004. Suurin osa on 1970-luvulta ja 1980-luvun alusta. Paananen on hankkinut teokset kokoelmaansa mm. ranskalaisten yhteyksien avulla.

Näyttely esitteli perinteistä sirkusta ja suomalaista uutta sirkusta. Valokeilaan nousevat sirkustaiteen moninaisuus ja taiteilijoiden virtuositeetti. Sirkusteltassa klovnit, akrobaatit, jonglöörit, taikurit, kahlekuninkaat ja eläintenkesyttäjät esittävät temppujaan. Myös omia sirkustaitoja voi kokeilla maneesissa, jossa esiintymisasut ja -välineet odottavat käyttäjiä. Esillä on harvoin nähtyä aineistoa mm. kotimaisista yksityiskokoelmista, Yleisradion TV-arkistosta, Pietarin sirkustaiteen museosta, Ruotsin sirkusakatemian kokoelmista ja Cirkusbyenin I Hvidorvresta Tanskasta./ Teatterimuseon kiertonäyttely. Erityistyöpajoja ja oheisohjelmaa.

Valokuvaaja Riitta Järvelän ja kuvataiteilija Outi Markkasen yhteisnäyttely.
Riitta Järvelän valokuvissa kohtaamme bangladeshiläisiä ja laosilaisia lapsia ja naisia. Valtaosaltaan mustavalkoisissa valokuvissa on lähestytty ihmistä suoraan ja kunnioittaen. Outi Markkasen osuus näyttelystä koostuu kuvitusoriginaaleista ja kuvitushahmo O. Nerovimmauksen teoisista. Kuvitushahmon installaatiot ja veistokset on tehty kierrätysmateriaalista ja romusta. Näyttelyssä myös työpaja.

Näyttely kertoi tulokkaista eli luonnon siirtolaisista, niiden erilaisista leviämistavoista, ja siitä miten ihminen yrittää vaikuttaa niihin. Tulokkaat ovat levinneet ihmisen mukana luontaisen elinalueittensa ulkopuolelle. Uusilla elinalueillaan ne ovat monesti aiheuttaneet muutoksia alkuperäisessä luonnossa. Tulokaslajien vaikutukset tulevat ennusteiden mukaan näkymään yhä selvemmin tulevaisuudessa. On esitetty, että ensi vuosituhannen alkaessa tulokaslajien vaikutus luontoon olisi jopa parempi kuin kasvihuone-ilmiön. Ensimmäisessä osassa esitellään tulokkaiden ongelmatapoja alkuperäiselle luonnolle: saalistus, kilpailu, laidunnus ja risteytyminen. Esimerkkeinä mm. kissa, rotta, kaniini, tulimuurahainen ja vesihyasintti. Toinen osa kertoo Suomessa esiintyvistä tulokaslajeista, kasveista ja elämistä. Näyttelystä on laadittu kysymyksiä ala- ja yläasteen oppilaille. Luonnontieteellisen keskusmuseon kiertonäyttely.

3Genova Saarijärvi
44E 35' N 62E 42' N08E 18' E 25E 15' E

Mukana on lähes 30 taiteilijaa. Italialaiset; Fernando Andolcetti, Sergio Antola, Annalisa Campailla, Cosimo Cimino Marisa Cortese, Sandro Cortesogno, Ruggero Maggi, Mauro Manfredi, Giovanni di Nino, Paolo Nutarelli, Davide Ragazzi, Gianni Sedda, Alberto Terrile ja Guido Ziveri. Suomalaiset; Alberto Ferretti, Jussi Heikkilä, ", "Kapa" Martti Kapanen, Harald Karsten, Päivi Meriläinen, Eeva-Liisa Mölsä, Kirsi Neuvonen, Aino Kaarina Pajari, Kirsi Tapper, Lea Turto, Jaakko Valo ja Merja WinqvistZiveri osallistui vuonna -70 Venetsian Biennaleen ja voitti parhaan graafikon palkinnon. Tällä hetkellä hän käyttää teoksissaan erilaisia digitaalisia tekniikoita. Milanolainen Maggi on C.A.O.S. ryhmän perustaja. Hän on yksi tunnetuimpia Kirja-Objektin ja Mail-artin edustajista Italiassa. Hän osallistui myös viimeiseen vuoden 2003 Venetsian Biennaleen. Näyttelykierros alkoi v. 2003 joulukuussa Italian Genovan Palazzo Ducalessa. Suomen näyttelykierroksen aloitti Saarijärven museo esittämällä taiteilijoiden kaksi teosta. Näyttely on osa Ottobrata Italiaana -tapahtumaa Saarijärvellä.

Saarijärven museon Runebergin 200-vuotisjuhlanäyttely esittelee suomalaisen kuvataiteen keskeiset Runebergin innoittamat kansankuvaukset ja pohtii idealistisen, runebergiläisen kansankuvauksen aatteellista taustaa.
Suomalaisen maalaustaiteen kansankuvauksen juuret löytyvät Sisä-Suomen Saarijärveltä, jossa J. L. Runeberg toimi vuosina 1823 -1825 kotiopettajana. Sisämaan kokemustensa perusteella nuori Runeberg mm. loi suomalaisen rahvaan perustyyppinä pidetyn Saarijärven Paavon. Hänen innoittamana monet kuvataiteilijat antoivat kuvallisen muodon Runebergin kansankuvausten henkilöille ja tapahtumille. Runebergiläisessä hengessä romanttisia kansankuvauksia loivat mm. B. A. Godenhjelm ja R. W. Ekman. Kultakauden mestareista Runeberg innoitti paitsi Albert Edelfeltiä ja Akseli Gallen-Kallelaa myös Juho Rissasta

Miltä värit tuoksuvat vai haisevatko ne? Minkä hajun sinä haluaisit säilyttää? Onko hajua? -näyttelyn haasteena on tehdä haju näkyväksi ja koettavaksi. Kerrankin voit pistää oman nenäsi joka paikkaan! Voit suunnistaa hajuaistisi varassa tuoksuviidakossa ja tuoda oman lempihajusi muistojen kellariin... Pääkoordinaattoreina näyttelyssä ovat Suomen käsityön museo ja Taito-Keskus/Jyväskylän käsityökoulu.

Päivi Meriläisen ja Lea Turton yhteisnäyttely
Meriläinen on maalannut valitsemiensa saarijärveläisten miesten muotokuvan sekä kuvan heidän rakkaudestaan. Turto on puolestaan etsinyt Saarijärveltä Paavoa naisen silmin. Näyttely on kunnianosoitus kaikille "Saarijärven Paavoille".

Keski-Suomen kirkot -näyttelyssä kerrotaan keskisuomalaisten kirkkojen vaiheista, niiden arkkitehtuurista, suunnittelijoista, rakentamisesta ja sisustamisesta sekä käytöstä. Näyttely pohjautuu graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Jussi Jäppisen ja Keski-Suomen museon museolehtori Heli-Maija Voutilaisen vuonna 2002 ilmestyneeseen kirjaan Keski-Suomen kirkot. Näyttelyn laaja valokuva-aineisto on koottu Jussi Jäppisen pääosin vuosina 2002-2003 ottamista kuvista. Näyttelyyn on lainattu myös joitakin esineitä seurakunnilta, muun muassa vaivaisukko Kuoreveden kirkosta, Alvar Aallon suunnittelema Pylkönmäen kirkon viirikukko sekä Kannonkosken kirkon samettinen messukasukka Mukana on erillinen osasto Saarijärven kirkosta.

Teatterimuseon kiertonäyttely. Lewis Carrollin lastenkirjallisuuden klassikosta Liisa Teatterin ihmemaassa on tehty maailmalla lukuisia erilaisia teatteriversioita. Liisa teatterin ihmemaassa -näyttely kertoo, miten on muuttunut kirjasta teatteriesitykseksi. Teatteriesitys vaatii näyttelijöiden lisäksi monien ammattilaisten työpanoksen, tätä monin osin näkymätöntä työtä nayttely tekee näkyväksi. Ensimmäinen suomalainen teatteriesitys tehtiin vasta vuonna 1979 Oulun kaupunginteatterissa. Sen jälkeen Liisa on seikkaillut suomalaisilla lavoilla jo melkein kymmenen kertaa. Näyttely esittelee suomalaiset Liisat, Irvikissat, Hatuntekijät ja Herttakuningattaret nukein, puvuin, valokuvin ja julistein.

Veikko Koskisen maalauksia, Jorma Oikarin lasimaalauksia, Timo Hannusen veistoksia ja Anita Hannusen maalauksia. Neljän keuruulaisen taiteilijan yhteisinvaasio Saarijärvelle. Veikko Koskisen selkeät, kirkasväriset konkretistiset työt keskustelevat miseon ikkunoissa olevien Jorma Oikarin lasimaalausten kanssa, Anita Hannusen väritunnelmat ja mielenmaisemat Timo Hannusen kiviveistosten kanssa. Yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ajatuksissa ja töissä?
13.6.-14.9.2003 Muistikuvia - Anneli Klemolan puupiirroksia
Saarijärveläisen Anneli Klemolan puupiirrokset syntyvät spontaanisti suoraan laatalle. Rakkaus väriin näkyy voimakkaita energisiä värejä hehkuvissa töissä, joiden lähtökohtana ovat omat kokemukset ja tuntemukset sekä tuttu elämänpiiri. Tähänkin näyttelyyn aiheet ovat löytyneet omista muistoista ja omasta pihapiiristä. Anneli Klemolan koti Hoikankylällä on keskellä peltoja ja metsiä. Suhde luontoon on osa jokapäiväistä elämää. Piha on täynnä luonnonkukkia ja lintuja, laitumella on hevosia. Muistikuvistaan taiteilija on luonut oman kuvamaailmansa, jonka käyttövoima on romanttisessa luontosuhteessa ja fantasiassa. Näyttelyssä voi tutustua Anneli Klemolan uusimpaan tuotantoon, suurin osa teoksista on vuodelta 2003.

Kokkolalainen, vuonna 1920 syntynyt Tyyne Esko on itseoppinut maalari, jonka teokset ovat syntyneet sisäisestä ilmaisun ja sanomisen tarpeesta. Häntä voi luonnehtia "puhtaan sydämen maalariksi" ,joka on kuvannut rehellisesti ja laskelmoimatta sen, mitä tuntee. Tyyne Esko aloitti maalaamisen 1970-luvun alkuvuosina kuvaten omaperäisellä tyylillään mm. ympäristönsä vanhoja rakennuksia. Useat Tyyne Eskon maalaukset ovat syntyneet runojen pohjalta - erityisesti hänen elämälleen samaistumiskohteen tarjonneet Dan Anderssonin ja Nils Ferlinin runot ovat puhutelleet taiteilijaa. Tyyne Eskon tunnetuimpia teoksia ovat protestilaulut, joissa hän on kuvannut yhteiskunnassa havaitsemiaan ja usein itse kokemiaan vääryyksiä sivaltaen terävällä huumorilla poliitikkoja ja byrokraatteja. Tyyne Esko on sosiaalikriitikko, joka tehnyt arkisuudesta aseensa, New York Times totesi vuonna 2002 Tyyne Eskon näyttelystä Luise Ross Galleryssä New Yorkissa.

Sudenhetkiä nykytaiteessa. Taiteilijan tuotantoa 1990-luvulta vuoteen 2003.

Jyväskyläläinen taidemaalari.

Saarijärvellä lapsuutensa viettäneen Matti Warenin (1891-1955) maalauksia. Matti Warén oli Saarijärvellä piirilääkärinä toimineen Eliel Warenin poika. Näyttelyyn liittyy myös katsaus Warenin perheen vaiheisiin Saarijärvellä.

Taru Anttilan maalausten yhteisiä ulkoisia nimittäjiä ovat usein figuratiiviset hahmot yhdistettyinä voimakkaisiin väripintoihin ja dekoratiivisiin kuvioihin. Teosten lähtökohtana on ihmisyyden koko kirjoon liittyvien ilmiöiden pohdinta; rakkaudesta yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Saarijärveläisen taidemaalarin Jouko Hackzellin tämänhetkisenä tavoitteena on kehittää itselleen hyvä ulkoilma- ja muotokuvamaalauksen ammattitaito. Kaikkea vanhaa ei kannata hylätä, vaikkakin se on nykytrendien mukaista. Sama pätee niin taiteessa kuin elämässä yleensäkin.
Porilainen kuvataiteilija Ari Koivisto tutkii värien harmonisia ja jännitteisiä suhteita abstrakteissa öljyvärimaalauksissaan. Maalausten rakentavina elementteinä toimivat värit erilaisina muotoina ja tilana. Vapaarytminen viiva toimii maalauksissa konstruktioina ja tapahtumana taustaa vasten.

Saarijärven Lannevedellä asunut ollut taiteilija Yrjö Hakala (1901-1961) tunnetaan keskisuomalaisen maiseman lyyrillisenä tulkitsijana. Hän oli myös muotokuvamaalari ja kuvanveistäjä. Hänen tuotteliain kautensa oli sotien jälkeen. Yrjö Hakala opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä vuosina 1927-1931. Hänen teoksiaan oli ensi kerran näyttelyssä 1928; myöhemmin hän osallistui moniin kotimaisiin yksityisnäyttelyihin. Vuonna 1930 Yrjö Hakala sai kolmannen palkinnon dukaattikilpailussa. Hän osallistui merkittävästi myös kotikylänsä harrastustoimintaan näyttelijänä, lausujana, lavastajana ja ohjaajana.

Saarijärveläissyntyisen, Taidekeskus Salmelan vuoden 2001 nuoren taiteilijan kattava teosten esittely: Samuli Heimonen on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa taidekasvatusta ja jatkaa opintojaan Taideteollisen korkeakoulun taideosastolla Pallas-ryhmässä. Opiskelun ohella Samuli Heimonen on opettanut maalausta kansalaisopistossa ja kuvataidekoulussa. Hänellä on ollut yksityisnäyttely Galleria BAUssa Helsingissä ja hän on osallistunut useisiin ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin, mm. viime kesänä hänen teoksiaan oli esillä Taidekeskus Salmelassa.

Saarijärven Ranta-Hännilästä kotoisin olevan Ilkka Keskisen retrospektiivinen näyttely.

Kiertonäyttely Australian alkuperäisväestöstä.