Saarijärven museotoimi on kehittynyt ja muodostunut kotiseututyön ja matkailun tarpeista. Saarijärvi-Seura järjesti ensimmäisen museonäyttelyn jo 1950-luvun alussa. 1970-luvulla avattiin Säätyläiskotimuseo ja 1980-luvun alussa kunta rakensi matkailukohteeksi Kivikauden kylän. Saarijärven museon uusi päärakennus avattiin yleisölle 1.7.1989.

Nykyisin päävastuu museotoiminnasta on Saarijärven kaupungilla. Tätä tehtävää hoitamaan perustettiin vuonna 1986 Saarijärven museo. Yhdistykset ja säätiöt ovat edelleen mukana museotoimen kehittämisessä.

Saarijärven museo on paikallismuseo, mutta se pyrkii palvelemaan koko Saarijärven seutukuntaa. Saarijärven museo vastaa kulttuurihistoriallisesta museotoiminnasta ja taidemuseotoiminnasta.

Uuden museotalon rakentamiseen antoi sysäyksen Toivi Järvisen jälkisäädös. Jälkisäädöksen toiveen mukaisesti muodostettiin säätiö,Saarijärven Mannilan Taidesäätiö, jonka tehtävänä on tallentaa alueen taidetta sekä rakentaa taidemuseo.Hanke toteutettiin säätiön ja Saarijärven kaupungin yhteistyönä. Hankkeeseen saatiin myös valtion avustusta

Rakennuksessa toimii Saarijärven museon taideosasto ja kulttuurihistoriallinen osasto. Taideosasto toimii yhteistyössä Saarijärven Mannilan Taidesäätiön sekä Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön kanssa.

Museon veistospuistossa on Frans Toikkasen, Hannes Autereen, Kain Tapperin, Arvo Siikamäen ja Harald Karstenin veistoksia. Museon pihapiirissä on Saarijärven Seudun Luonnonystävien hoitama niitty ja perinnekasvitarha.

Rakennuksen pääsuunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Helsingistä. Museorakennuksen kokonaispinta-ala on 1150 m², josta 323 m² on näyttelytilaa.