Saarijärvi - Julkiset veistokset

Museon veistospuiston teosten esittely on omana esityksenään museon kotisivulla. Veistospuistossa on kaikkiaan 10 teosta ja se muodostaa eräänlaisen Saarijärven kuvataiteen perusnäyttelyn. Mukana on mm. Kain Tapperin kaksi kallo-teemaista veistosta ja kolme Autereen teosta.

Mathias Caloniuksen muistomerkki
	Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Hannes Autere. Patsaan hankkimisesta päätettiin Mathias Caloniuksen 200-vuonna 1937. Esityksen patsaasta teki kunnanvaltuusto. Kirkkovaltuusto myönsi hankkeen patsastoimikunnalle 6000 mk ja päätti sijoituspaikaksi Tarvaalan pappilan alueen. Mathias Calonius syntyi Saarijärven kappalaisen poikana Tarvaalan pappilassa 27.12.1737. Calonius oli lainopin professori, valtakunnan korkeimman oikeuden jäsen ja Suomen ensimmäinen prokuraattori. Hän oli yksi merkittävimpiä Suomen autonomian ajan hallinnon luojia. Mathias Caloniuksen muistomerkissä on teksti: Tarvaalan kappalaispappilassa syntyi 27.12.1737, kasvoi ja nuoruutensa vietti oikeusoppinut valtiomies Mathias Calonius. Caloniuksen muistomerkki sijaitsee Tarvaalan pappilan pihassa.
Vapaussodassa vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkki
	Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki on pystytetty vuonna 1919. Kiven keskiosassa on opettaja Onni Joutsenen teksti: Myöhäispolvi paljasta pääsi kummulla nukkuvien. Henkensä antoi uhriksi he Suomen maan. Kiven reunassa on 25 kaatuneen nimet. Kiven alareunassa: Suomen graniitti Oy Tampere. Muistomerkki sijaitsee kirkon tapulin puoleisella seinustalla.
Saarijärven aiempien kirkkojen muistomerkki
	Saarijärven aiempien kirkkojen muistokivi on pystytetty vuonna 1977 paikalle, jossa on ollut vuonna 1628 rakennettu Saarijärven seurakunnan ensimmäinen kirkko ja vuonna 1694 rakennettu seurakunnan toinen kirkko. Seurakunnan toinen kirkko purettiin vuonna 1855. Saarijärven aiempien kirkkojen muistokivi sijaitsee nykyisen kirkon ja tapulin välissä. Teksti: Tälle paikalle oli rakennettu Saarijärven seurakunnan ensimmäinen kirkko v. 1628. Samalle paikalle rakennettiin Saarijärven seurakunnan toinen kirkko v. 1694, joka purettiin v. 1855. Teksti laatta laitettu myöhemmin (Sampo 11.8.1977).
Salmilaisten muistomerkki
	Salmilaisten muistomerkki on taiteilija Tauno Gröndahlin suunnittelema ja sen valmisti Savon Graniitti. Mustaa graniittia oleva patsas on pystytetty vuonna 1968 evakkovaiheen aikana kuolleiden salmilaisten muistolle. Saarijärvi oli talvisodan aikana Salmen pitäjän keskuspaikka. Muistomerkissä on teksti: Evakkovaiheen aikana 1939-1944 kuolleiden salmilaisten muistolle, Salmi Säätiö. Kiitollisuudella vastaanotti tämän muistomerkin Saarijärven seurakunta. Paljastettu 29.9.1968. Muistomerkki sijaitsee Vanhalla hautausmaalla.
Sankaripatsas
	Sankarihauta-alue muodostui vuodesta 1940 alkaen Vanhan Hautausmaan pohjoislaitaan. Taiteilija Hannes Autere suunnitteli sankarihauta-alueelle -Kotiseudun henkisankari-patsaan ja 247 kiviristiä. Saarijärven sankaripatsas kuvaa naishahmoa, joka kohottaa kätensä sankarihautojen suuntaan. Taiteilija itse käytti patsaasta työnimeä; Kotiseudun henki. Patsaan jalustassa on kolme reliefiä ja sanat: Rakkauden velka on ikuinen (teksti kirkko-herra Eero Lehtinen). Patsaassa signeeraus H. Autere 1952. Jalustan on valmistanut Oy Mustakivi. Sankaripatsas on pystytetty 14.6.1953 ja se sijaitsee sankarihautojen vieressä Vanhalla Hautausmaalla. Patsaan jalustaosan luonnosreliefit on sijoitettu Kolkanlahden kappeliin. Autereen töitä on myös kirkossa. Autereella oli kolme ehdotusta: Poika ja tikari; Äiti ja lapsi; Kotiseudun henki. Teosta moitittiin hennoksi ja ruipeloksi. Teos poikkeaakin tutuista sanakaripatsaista.
Taiteilija Hannes Autereen hauta
	Hannes Autere (1888-1967) oli saarijärveläinen kuvan-veistäjä, joka asui lähes koko elämänsä Pajupuron kylällä. Hän opiskeli Helsingissä Suomen Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1909-1913 ja työskenteli Gunnar Finnen ateljeessa vuosina 1913-1919. Hannes Autereen merkittävimmät taideteokset ovat Mäntässä. Hän on valmistanut mm. Mäntän kirkon puisen saarnatuolin sekä alttarikaiteen ja urkuparvekkeen kaiteen puiset reliefit 1920-luvulla. Hannes Autere osallistui moniin taidenäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Hannes Autereen haudalla on hautakivi ja graniittinen patsas. Patsaan jalustassa on merkintä H. A. 1939 ja hautakivessä teksti: Hannes Autere 10.10.1888 27.7.1967. Taustalla näkyvät Hannes Autereen suunnittelemat sankarihautojen ristit. Hannes Autereen hauta sijaitsee Vanha hautausmaalla.
Hammarénin hautapatsas
	Saarijärven kuudennen apteekkarin Gustaf Albert Hammarénin (1887-1944) ja hänen puolisonsa Anna-Liisa Hammarénin s. Immonen (1881-1945) pronssinen hautapatsas. Patsas on kuvanveistäjä Eino Räsäsen valmistama vuonna 1947.(Kuopio). Hammarén toimi 21 vuotta Saarijärven apteekkarina. Hautamuistomerkin on kustantanut perheen kasvattipoika Olli Nissinen. Signeeraus: Eino Räsänen 1947. Jalustassa myös: A. Halosen valimo Lapinlahti. Patsas sijaitsee Vanhalla Hautausmaalla lähellä tapulia.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
	Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin on pystyttänyt Saarijärven Karjalaisseura Sortavalan maalaiskunnan pitäjä-juhlien yhteydessä vuon-na 1954. Muistomerkissä on vasemmalla graniittinen Karjalan vaakuna-aihe ja teksti: Maalliset rajat eivät salpaa hengen teitä. Karjalaan jääneiden vainajien muistolle, Saarijärven Karjalaisseura 1954. Muistomerkki sijaitsee kirkon seinustalla, Vanhalla hautausmaalla.
Paavon patsas
	Paavon patsas on kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918-1986) suunnittelema. Saarijärven Paavo on taiteilijan tunnetuimpia figuratiivisia töitä. Se paljastettiin Saarijärven maatalousnäyttelyn yhteydessä vuonna 1961. Paljastajana presidentti Urho Kekkonen. Tekstinä valmistaja: E. Halosen taidevalimo. Signeeraus on. Patsaan pronssinen osa kuvaa J.L. Runebergin Saarijärven Paavo -runon aihemaailmaa. Patsaan graniittisessa jalustassa on J.L. Runebergin runon sanat: Mutta Jumalalta kasvun toivoi. Patsaan takana on vuonna 1978 lisätyt sanat: Pane leipään puolet petäjäistä, veihän naapurimme touon halla ( lisäys Eeti Hännisen). Otettu vastaan kunnan omistukseen. Alue ostettu veistosta varten. Useita vaihtoehtoisia paikkoja. Paavon patsas sijaitsee kirkon pääoven läheisyydessä. Alkuperäisidea maanviljelysneuvos Vilhula. Hanketta ajamassa laaja patsastoimikunta. Ristiriitoja: itse patsas ("Armoa anovia maaorjia", "mies piessyt vaimonsa")sekä paikka. Ekspressiivinen teos saavutti kuitenkin nopeasti yleisön hyväksynnän. Patsas muodostunut pitäjän tunnukseksi kirkon ohella - Paavon julistamispaikka.
Surumarssi -veistos
	Surumarssi on Kain Tapperin veistämä mustagraniittiveistos Tapperien sukuhaudalla. Veistos on pystytetty vuonna 1986. Teoksen kivityökustannukset kustansi Saarijärven kaupunki. Puinen alkuperäisteos on Keski-Suomen museossa. Myös Saarijärven museolla on taiteilijan lahjoittama toisinto teoksesta. Veistoksen jalustakiven päässä on teksti: Tapper Janne 1859-1927, Tilta 1862-1925, Vihtori 1877-1970, Aino 1899-1982, Marko 1924-1973. Päädyssä signeeraus KT-62-86 .Tämäkin teos on alunperin ajateltu sankari-hautapatsaaksi, mutta päätyi Tapperien suvun hautamuistomerkiksi. Juuri tämän teoksen ensim-mäinen puinen versio aiheutti varsin suurta huomiota ensinäyttelyssään ja kritiikki uutta ajattelua ja esit-tämistapaa kohtaan antoi taiteilijalle “pölkkytaiteilijan” leiman. Kain Tapper on uudistanut julkista veis-totaidetta myös abstraktilla alttariteoksellaan Golgatan kallio (62). Sukuhautaan haudattiin vuonna 2004 myös teoksen tekijä Kain Tapper. Surumarssi-veistos sijaitsee läntisellä Surumarssi on Kain Tapperin veistämä mustagraniittiveistos Tapperien sukuhaudalla. Veistos on pystytetty vuonna 1986. Teoksen kivityökustannukset kustansi Saarijärven kaupunki. Puinen alkuperäisteos on Keski-Suomen museossa. Myös Saarijärven museolla on taiteilijan lahjoittama toisinto teoksesta. Veistoksen jalustakiven päässä on teksti: Tapper Janne 1859-1927, Tilta 1862-1925, Vihtori 1877-1970, Aino 1899-1982, Marko 1924-1973. Päädyssä signeeraus KT-62-86 .Tämäkin teos on alunperin ajateltu sankari-hautapatsaaksi, mutta päätyi Tapperien suvun hautamuistomerkiksi. Juuri tämän teoksen ensim-mäinen puinen versio aiheutti varsin suurta huomiota ensinäyttelyssään ja kritiikki uutta ajattelua ja esit-tämistapaa kohtaan antoi taiteilijalle “pölkkytaiteilijan” leiman. Kain Tapper on uudistanut julkista veis-totaidetta myös abstraktilla alttariteoksellaan Golgatan kallio (62). Sukuhautaan haudattiin vuonna 2004 myös teoksen tekijä Kain Tapper. Surumarssi-veistos sijaitsee läntisellä hautausmaalla. Viitasaaren mustaa graniittia, veistetty Suomen kuvanveistäjien kiviveistämöllä.
Alkuvoima -veistos
	Taiteilija Kari Juvan tekemä pronssinen Alkuvoima-veistos on vuodelta 1990. Veistos sijaitsee Paavon aukiolla. Teoksessa on figuratiivinen henkilöhahmo. Taiteilijan ja teoksen on valinnut kaupungin asettama patsas-toimikunta, joka vieraili viiden taiteilijan luona. Tilaus päädyttiin tekemään Juvalta. Teosta kutsuttu myös “alkovoimaksi”, sijaitseehan se Alkon edessä. Julkisella veistoksella oli tavoitteena korostaa kaupungin keskustaa - merkitä keskus. Rahoittajina kaupungin lisäksi liikelaitokset. Teos liittyy Paavo-teemaan. Teos on Juvan uusi, ehkäpä enemmän yrittäjien näkökulmasta tehty versio uurastavasta Paavosta. Teemaa korostaa hahmon takana oleva teksti (joka ei hevin löydy): USKO PAAVO KAIKKI TULEE JUMALALTA. Laattateksti jalustassa: Tämä kuvanveistäjä Kari Juvan Alkuvoima-veistos on paljastettu 30.6.1990. Saarijärven kaupunki kiittää patsashankkeen rahoittajia ja tukijoita. Luettelo tukijoiden nimistä. Sig. Kari Juva -90.
Huuto vedestä -veistos
	Huuto vedestä -veistos on Saarijärven kunnan tilaama ja paljastettu 13.8. 1978 kunnan virastotalon, nykyisen kau-pungintalon, vihkiäisten yhteydessä. Patsas on saarijärveläisyntyisen taiteilija Arvo Siikamäen valmistama. Patsas on sijoitettu vesialtaan keskelle ja sitä kastelevat vesisuihkut. Veistos sijaitsee lukion puis-tossa. Veistos on valittu tai-teilijan kolmesta ehdotuksesta - kaikkiaan ehdotuksia oli viisi. Teos liittyy taiteilijan 1970-luvun samanaiheisten teosten sar-jaan. Veistoksen luonnos on myös kaupungin omistuksessa.
Vuoden 1918 muistomerkki
	Vuoden 1918 muistomerkki on Taito Huismanin (Muurame) suunnittelema ja valmistettu punaisesta graniitista. Valmistaja on Kivi-Sepot Suolahdesta. Patsaassa on vuosiluku 1918, nyrkkiin puristettu ylös nostettu käsi, jossa on piikkilankaa. Teoksessa on neljän henkilön nimet: Herbert Ranta, August Nätti, Hesekiel Savonen, Aksel Ahonen. Yksi nimi on otettu pois omaisten vaatimuksesta. Muistomerkki on paljastettu 1.5.1985 ja sijaitsee kaupungintalon ja 13-tien välissä. Muistomerkkiä on kutsuttu myös Punaisten muistomerkiksi. Vastapuolen muistomerkki pystytettiin paikkakunnalle vuonna 1919.
Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden muistokivi
	Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden muistokivi on pystytetty 24.9. 1983. Muistokiveen on kiinnitetty kuparilaatta, jossa on teksti: Tältä paikalta silloisen Suojan pihasta lähtivät Saarijärven miehet talvisotaan lokakuun 10. pnä 1939, jatkosotaan Pylkönmäen miesten kanssa kesäkuun 21. pnä 1941. Paljastustilaisuudessa patsas luovutettiin kunnan haltuun. Muistomerkin on kustantanut Saarijärven Sotaveteraanit, sotainvalidit sekä reservin upseerit ja aliupseerit. Muistokivi sijaitsee uimahallin pihassa.
Ankara laulu / Sanan säilät
	Tarmo Mannin Saarijärven kaupungille lahjoittama veistos. Manni on saanut tämän itselleen omistetun teoksen 70-vuotislahjaksi teoksen tekijältä Pertti Räsäseltä. Paljastettu 24.6.1993. Paljastustilaisuus televisioitiin. Materiaalit graniitti, hopealoimu ja teräs. Erillinen laatta viereisessä kaiteessa. Teokselle taiteilija antanut ensin nimen Sanan säilät, mutta huomasi, että tehnyt jo samalla nimellä teoksen. Niinpä teos on saanut toisen nimen. Teos joutunut kerran ilkivallan kohteeksi. Veistos sijaitsee kaupungintalon koulukeskuksen puoleisella seinustalla.
Alkava
	Keuruulaisen kuvanveistäjä Timo Hannusen teos. Harmaagraniittisen veistoksen omistaa Saarijärven Mannilan taidesäätiö. Teos on pystytetty vuonna 2003. Se sijaitsee Kaupungintalon sisäpihalla.
Karahka
	Veistäjä Timo Hanusen puna-graniittinen teos. Veistos on ostettu Saarijärven museon hekilökunnan taidetoimikunnalta saamalla vuoden kulttuuriteko-palkinnolla sekä Saarijärven museon varoin. Teos o n pystytetty vuonna 2003 ja se sijaitsee Saarijärven lukion piha-alueella. Teos kuuluu kaupungin taidekokoelmaan
Paavon pelloilta opin sarkaan
	Saara Pylvänäisen piikkanatekstiili vuodelta 1995. Teos on sijoitettu Saarijärven kirjastoon. Teoksen omistaa Saarijärven Mannilan Taidesäätiö.
Saarijärven ranta
	Frans Toikkasen Saarijärven ranta Saarijärven uimahallissa. Paljastettu 1.11.1982. Sig. F. Toikkanen -82. Puuta. 700x45. Teoksen valinta tehtiin pienoismallien avulla. Kustantajana kaupunki. Teos koostuu kahdesta muotoon veistetystä ja yhteen liitetystä honkapuusta. Teos kuvaa veteen kuvastuvaa rantamaisemaa. Uimahallin laajennuksen yhteydessä teos on siirretty aiempaa sijaintia vastakkaiselle puolelle uimahallia.
Arc de Triomphe
	Harald Karstenin kaupungille lahjoittama veistos. Pystytetty vuonna 1992, (teräs, pelti ja elävä koivu). Teos liittyy taiteilijan nuorena kotimaassaan näkemiin sodan raunioihin, se käsittelee myös ihmisen ja luonnon suhdetta, ihmisen ja luonnon välistä kamppailua. Teos sijaitsee Hietalahdessa.
Irene Mendelinin muistolaatta
	Alkuperäinen kuparinen muistolaatta oli kiin-nitetty runoilijan viimevuosien asuinrakennuksen seinään. Ra-kennus on purettu 1990-luvun lopulla ja laatta taltioitiin museon ko-koelmiin. Laatan kiinnittivät Saarijärven Martat 27.12.1969, jolloin tuli kuluneeksi 105 vuotta runoilijan syntymästä. Kuparilaatan on pakottanut Erkki Limingoja. Laatassa teksti: Runoilija Irene Mendelin asui tässä talossa vuosina 1929-44. Mendelin syntyi 27.12.1864 jyväskylässä ja toimi Jyväskylän tullilaitoksen palveluksessa eläkeikään saakka. Hän toimi monissa naisjärjestöissä. Runoilijan ensimmäinen oma runokokoelma oli vuonna 1899 ilmestynyt Koivikossa. Se oli ensimmäinen suomalaisen naisen julkaisema runokokoelma. Monet runot tulleet tutuiksi lauluina, kuten runo “ Hiljaa juuri kuin lammen laine ...." Mendelin muutti Saarijärvelle 1929 ja asettui veljensä rakentamaan huvilaan, jolle antoi nimen Koivikko. Talo sijaitsi Paavontien varrella osoitteessa 50. Mendelin kirjoitti myös Saarijärvellä juhla- ja tilapäisrunoja eri tilaisuuksiin. Puretun rakennuksen kohdalle Paavontein varteen pystytettiin 28.11.2001 uusi Mendelinin Saarijärven ajasta kertova muistolaatta.
Lauri Hännisen muistomerkki
	Muistokivi on pystytetty vuonna 18.9.1982 Lauri Hännisen vuonna 1552 pystyttämän Lamminmäen talon muistoksi. Kiven laatassa on teksti: Lamminmäki, talon rakensi Lauri Hänninen v. 1552. Taloa pidetään Saarijärven ensimmäisenä talona. Muistomerkki sijaitsee Mahlun kylässä. Lamminmäki sijaitsi muinoin Pohjanmaalle johtavan tärkeän Saarijärven vesireitin varrella. Aloitteen muistomerkkiin teki Mahlun historiaa tutkinut Martti Lehtonen. Pystyttäjinä olivat Saarijärvi-seura sekä Mahlun Ns.
Maapallopatsas
	Maapallopatsas on mah-lulaisen Matti Rutasen (22.2.1888-6.10.1964) vuosien 1950-1955 aikana rakentama muistomerkki. Patsas on valmistettu betonista, raudasta, kuparista ja lasista. Patsaassa on kuvattuna, tekijän oman tulkinnan mukaan, Jeesus ristillä ja saarnaamassa, Jumalan äiti ja ihmiskunnan men-neisyys ja tulevaisuus. Patsaan jalustassa oleva teksti käsittelee jumalallista sanomaa, jonka Rutanen sai ilmestyksessään. Lähiympäristössä on Matti Rutasen rakentamia asumuksia. Kertomansa mukaan Rutanen on luvannut Jumalalle Tampereen taistelun tiimellyksessä valmistaa teoksen. Toisen tarinan mukaan Rutanen on saanut näyssä käskyn Jumala muistomerkin rakentamiseen. Mm. presidentti Kekkosen kerrotaan lahjoittaneen tekemiseen 6000 mk. Tekovaiheessa ja myöhemminkin patsas oli melkoisen huomion kohteena. Patsaasta tuli turistinähtävyys. Paljastusjuhlat olisivat toteutuessaan olleet merkittävimmät Saarijärvellä järjestetyt juhlat - kutsun olisivat saaneet valtionpäämiehet aina kuningatar Elisabethia myöten. Keskimmäinen alueen rakennuksista olikin tarkoitettu hänen yöpymiseensä. Valitettavasti juhlia ei koskaan pidetty. Matti Rutanen toimi pyssyseppänä sekä kalastajana ja metsästäjä. Patsas sijaitsee Mahlun kylällä, Saarijärvi-Pylkönmäki -tien varrella. Muistomerkkiä on korjattu Kain Tapperin ohjeiden mukaan vuonna 1973. Patsas on katettu 1980-luvulla. Teos muodostaa rakennuksineen merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.
Reservikomppanian muistomerkki
	Saarijärven Kolkanlahdessa on toiminut vuosina 1883-1899 yksi Suomen suuriruhti-naskunnan vuoden 1878 asevelvollisuuslain määräämä reservikomppania. Saarijärven komppania kuului Hämeenlinnan piiriin ja täällä sai koulutusta noin 3000 miestä, joista noin 500 oli saarijärveläisiä. Muistomerkki on paljastettu 25.8.1968. Kiven kuparisessa laatassa on teksti: Vuosina 1883-1899 oli täällä majoitettuna ja näillä kankailla harjoitteli Suomen sotaväen Hämeen tark'ampujain pataljoona 28. Saarijärven reservikomppania. Tämän muistokiven pystytti itsenäisen Suomen puolustuslaitoksen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 4.6.1968 Saarijärven maanpuolustusväki. Varsinaisen pystytystyön teki muistomerkkitoimikunta. Suunnittelijoina toimi Eero ja Eetu Hyvämäki. Muistomerkki on luovutettu kunnan hoitoon. Reservikomppanian muistomerkki sijaitsee Saarijärven metsäkoulun pihassa Kolkanl-ahdessa alkuperäisen putkarakennuksen vieressä.
Inhimillisyyden patsas
	Inhimillisyyden patsas on taiteilija Arvo Siikamäen vuonna 1969 valmistunut pronssipatsas. Teos paljastettiin 3.7.1981.Veistoksen on kaupungille lah-joittanut Tarmo Manni. Manni sai teoksen lahjana Siikamäeltä ja Kain Tapperilta 25-vuotis taiteilijajuhlanaan. Tarmo Manni on kutsunut teosta myös nimellä Leikin loppu erään näytelmänsä mukaan. Teos on tyypillinen Siikamäen tuon ajan musta prons-sinen sotaa ja väkivaltaa kritisoiva teos. Manni omisti lahjoituksensa erikoisille ihmisille ja Kalmarilaisille ja erityisesti Lepistön Hetalle, äidilleen Emmalle, isälleen Jussille, Kalmarin Tiltalle, Kemppaisen Almalle, Iso-Aholan ja Hetemäen väelle. Aiemmin veistoksella on ollut varsin vaihteleva historia – se on mm. varastettu. Patsas sijaitsee Kalmarin ala-asteen pihassa. Patsas on saanut taiteilijan suunnitteleman jalustan 1990-luvun puolivälissä. Työn toteutti Kalmarin kylätoimikunta. Teoksen omistaa kaupunki. Veistoksessa merkintä ARVO SIIKAMÄKI 69. Jalustan laatassa on teksti: Arvo Siikamäki, Inhimillisyyden patsas, 1969, pronssi. Patsaan on lahjoittanut Tarmo Manni. Jalustan on valmistanut Kalmarin kylätoimikunta. Om. Saarijärven kaupunki.
Raivaajapatsas
	Raivaajapatsas on taiteilija Helmer Selinin suunnittelema ja Häkkilän kyläläisten kokoama muistomerkki. Patsas on koottu vuonna 1964 ja siihen on käytetty noin 40 myllynkiveä. Muistomerkin laatassa on teksti: Raivaajapolven muistoksi pystytti 1964 Häkkilän miehet. Suunnitellut Helmer Selin. Aloitteen teki kylän Veikko Kauppinen. Toteutuksen organisoi Häk-kilän maamiesseura. Mer-kittävä vihkiäistilaisuus oli 30.8.1964, puhujana useita kertoja maatalousministerinä toiminut Viljam Kalliokoski. Patsas sijaitsee Häkkilän kylällä. Teos kertoo esi-isien karusta elämästä - kivet ovat jauhaneet nykypäivälle hyvin-vointia. Teos on syntynyt eräänlaisena opposition mielenilmaisuna Varjan Paavo-teokselle. Tuolloin Varjan version ei katsottu tekevän oikeutta raivaajasukupolvelle. Teoksen suun-nittelija Selin olikin Varjan teoksen suuri arvostelija.
Taikalastu
	Lannevedellä Sampolan pihassa sijaitseva 15.5.1997 paljastettu pronssiveistos. Tekijä on paremmin graafikkona tunnettu Frans Toikkanen. Teos on omistettu kansanparantaja Kyyrän Jussille. Taikalastu liittyy Kyyrän käyttämiin ennustusvälineisiin – tällaisesta hirsiseinästä veistetystä palan aukosta parantaja katsoi tulevia.
Itkevä kivi
	Kain Tapperin valmistama Tarmo Mannin muistomerkki ( 2000, graniitti ja vesi). Teoksen rahoittamisen järjesti laaja patsastoimikunta ja teoksen hankkimista tuki suuri yritysten ja yksityisten joukko. Teos sijaitsee Lannevedellä Hernesalmen myllyn alueella. Teos on luovutettu Saarijärven kaupungille.
Tyhjä tila
	Akateemikko Kain Tapperin ja arkkitehti Matti Sanaksenahon yhteistyössä valmistama teos. Puuta. Teos sijaitsee Juholan maastoreitin päässä. Teos pystytettiin vuonna 1993 (180x270x360). Teos on keskittymispaikka taiteilijoille tai satunnaiselle kulkijalle, joka löytää sen metsästä. Kohde voidaan käsittää isoksi veistokseksi tai pieneksi rakennukseksi. Se on tutkielma muodosta, materiaalista, valosta ja ennen kaikkea tilasta - työ kuvataiteen ja arkki-tehtuurin liitoskohdasta. Rakennuksessa on ovi, josta käydään sisään pimeään tilaan. Seiniä kos-kettelemalla tilan mittasuhteet hahmottuvat. Lattialankut ovat irtonaisia ja kolisevat askelten alla. Visuaalinen tila muuttuu omien ajatusten tilaksi. Tyhjän tilan rakennusmateriaali on patinoitu mäntylankku. Sisätila on maalattu mustaksi (Teksti: Matti Sanaksenaho, arkkitehti).