Mahlun puvun suunnittelu tuli ajankohtaiseksi, kun Mah­lun Nuo­risoseura tarvitsi miesten kansallispukuja tanhu­ryhmäl­leen vuonna 1976. Jo aikaisemmin oli esiintyjille hankit­tu kan­sallispu­kuja, mutta nyt Ilta Ikkala kehotti mahlulai­sia suun­nittelemaan ja val­mistamaan miehille oman Sa­arijär­vi-puvun. Naisethan voivat käyttää vuonna 1968 suunni­teltua Saari­järven kan­sallispukua, mutta mies­ten kansallis­pukujen valikoima oli paljon sup­peam­pi. Ratkai­sevan sy­säyk­sen h­ank­keelle antoi ehkä kesäksi 1977 suun­niteltu nuo­risoseuraväen valtakunnallinen kesäjuhla, jonka isän­tä­nä Saa­rijärven oli määrä toimia.
 
Mahlun Nuorisoseura pyysi puvun suun­nittelijaksi ja teki­jäksi mahlulaisen käsityönopettajan Anni Talaskiven. Pu­vun suunnit­te­luun osallistuivat myös mahlulaiset Taito Leppämäki ja Soili Turkkinen sekä Keski-Suomen museon silloinen joh­taja, tohtori Sirk­ka Val­jakka, ja ­maisteri Maija-Liisa Hirvi.
 
Pukua suunniteltaessa kävi ilmi, että Saarijärveltä ei ole säi­lynyt juurikaan miesten pukuun liittyvää aineistoa 1800-luvun alku- ja keskivaiheilta, joten suunnittelussa joudut­tiin ­tu­keu­tu­maan peru­kir­jamateriaaliin ja yleiseen tietämykseen 1800-lu­vun olo­suh­teis­ta ja pukeutu­misperinteestä.
 
Suun­nit­telun läh­tökohtana oli löytää pe­rinteinen kansan makua ja varal­lisuutta vastaava puku. Puvus­ta oli tarkoi­tus tehdä koh­tuu­hintainen ja sii­tä toi­vottiin tule­van kaikkien saa­ri­järve­läisten puku. Puvun työnimenä oli "Saarijärven miehen puku" ja "Saa­ri­järven kansannaisen puku", mutta myöhemmin nimeksi va­kiintui Mahlun puku. Se ei ole kansallispuku, vaan ns. perinnepuku. Puvun val­mis­tus ja val­von­ta halut­tiin pitä ä omis­sa käsissä. Puvun teki­jänoi­keus on Mah­lun Nuo­risoseuralla ja puku­jen val­mis­tusta valvoo Anni Talas­ki­vi. 

Miehen puku saatiin valmiiksi ja esiteltiin yleisölle Mahlun Nuo­risoseuran järjestämissä Pe­rin­neiltamissa 20.11.1976. Miehen puvun­ val­m­istuminen antoi sysäyksen ­Mahlun kansan­naisen puvun suunnittelulle. Marraskuussa 1976 tohtori Valjakka kehotti val­mista­maan pa­rin miehen puvulle. Värit ja materi­aalit va­littiin mie­hen puvun pohjalta. Puku saatiin valmiiksi ja esiteltiin Mah­lun Nuorisoseuran järjestä­mässä il­lan­vietossa 26.4­. 1977. 
 
Puku haluttiin valmistaa alusta alkaen käsityönä omalla kyläl­lä Mahlulla. Anni Talaskivi valmisti neljä ensimmäistä pukua ja kutoi myös niiden kankaat paitakangasta lu­kuunottamatta itse kasviväreillä värjäämistään ostolan­gois­ta. Myöhemmin puvun kankaat kudottiin värillisistä osto­langoista. Tyyne Raja­la, Airi Hal­mila ja Eeva Pih­lainen kutoi­vat puku­kankaat. Saara Tolin ja Marjatta Lep­pä­nen ompeli­vat puvut; Kerttu Rin­neaho val­misti poi­kien paidat. Arja Rin­neaho, Mer­ja Sipi­lä, Mer­ja To­lin ja Eija Viini­kainen val­mis­tivat puvun rip­sisidoksi­set koris­tenauhat. Osan pu­vuista ompe­livat omi­en per­hei­den jä­senet annet­tu­jen oh­jeiden mukaan. Sisko Rossi otti huo­lek­seen Saari­järven peli­man­nien pu­kujen kan­kaiden kuto­mi­sen ja peli­man­nien vaimot ompe­livat ne itse. Saari­järven vuoden 1977 Suvi­päiviin mennes­sä saa­tiin valmiiksi kaik­kiaan 74 nais­ten, miesten ja tyttö­jen pu­kua.
 
Tähän mennessä Mahlun pukuja on valmistettu satakunta kap­palet­ta. Pukua käyttä­vät pää­asiassa Mahlun Nuo­risoseuran jäsenet - mm. Mahlun tanhuajat ja Mah­lun Kalevan Nuoret – e­sii­nty­misasunaan ja edustus­puku­naan.  Myös Saari­jär­ven peli­man­neille on teetetty Mahlun puku esiintymisasuk­si. Myös muutamat nuo­risoseuraan kuulu­mattomat mahlulaiset ja muut saarijärveläiset ovat teet­täneet itsel­leen Mahlun pu­vun. Lisäksi Suo­men jooga­liitto ja Saarijär­vellä toimiva Suomen jooga­opisto on teettä­nyt muutaman Mah­lun puvun lahjaksi opet­tajilleen ja vie­raili­joilleen muis­toksi vie­railus­ta Saarijärvellä.