
Martti Kuhno, Martin Kuva (27.4.2010)
Saarijärvi-Seura ryhtyi 1960-luvun alussa toimiin kansallispuvun saamiseksi Saarijärvelle vuoden 1961 maatalousnäyttelyn antamien virikkeiden innostamana. Jo saman vuoden syksyllä Saarijärvi-Seura perusti kansallispukutoimikunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Suoma Palmqvist. Toimikuntaan kuuluivat lisäksi Ilta Ikkala, Kyllikki Kautto ja Aino Korhonen.
Saarijärvi-Seura tilasi pukusuunnitelman silloiselta Suomen kansallismuseon intendentiltä Toini-Inkeri Kaukoselta. Hän kehotti lähettämään kangasnäytteitä, joita lähdettiinkin paikkakunnalla varta vasten keräämään. Näytteet eivät kuitenkaan sopineet kansallispuvun esikuviksi. Vain huiville löydettiin esikuva Kalmarista. Myöhemmmin kansallismuseon kokoelmia luetteloitaessa huomattiin, että Saarijärveltä oli jo 1870-luvulla kerätty kansanpukuaineistoa silloisen ylioppilaiden kansatieteellisen museon kokoelmiin. Puku suunniteltiin pääosin tämän aineiston pohjalta.
Saarijärven kansallispuku edustaa 1800-luvun alun kansan pukuperinnettä. Kansallispukuun on sisällytetty vaihtoehtoisia malleja, sillä entisaikaankaan kaikilla naisilla ei ollut täsmälleen samanlaista vaatepartta.
Saarijärven kansallispuvun suunnitelma valmistui 1968 ja puku julkistettiin Saarijärvi-illassa 20.4. 1969. Ensimmäiset puvut teetettiin Helmi Vuorelma Oy:ssä Lahdessa. Myöhemmin 1970- ja 1980-luvulla Saarijärvellä on järjestetty kudonta-, ompelu- ja tykkimyssykursseja, joilla moni on valmistanut Saarijärven kansallispuvun itselleen.
Hannele Heikkinen on tarkistanut Saarijärven kansallispuvun 1982. Tarkistuksessa kankaat, kaavat ja valmistusohjeet muutettiin perinteisiksi.
Merja Ylioja
(Pukuja, aseita, koruja –näyttely Saarijärven museossa 29.5. – 20.9. 1998, näyttelyteksti.)
Kuvat: Saarijärven museo/Olavi Lahtela
Paita on tiivistä pellavapalttinaa. Avarassa pääntiessä on pieniä laskoksia ja kapea pysty-kaulus. Muhkeiden hihojen väljyys kootaan olkapäällä laskoksin ja hihansuussa vetopoi-mutuksella. Hihansuissa on nirkkoreunat ja kiinnittiminä ovat napinlävet ja nyöri. Paita voidaan valmistaa myös lyhyellä etuhalkiolla, joka suljetaan paljinsoljella.
Hameessa on valkoisella pohjalla vaaleanpunaiset raidat, joissa on ohut sininen raita. Kankaan kuteen materiaali villa ja sidos on pomsi. Väljyys kootaan pienin laskoksin, ja vyötärökaitaleena on hamekankaan vaaleanpunainen raita.
Pukuun kuuluu vaihtoehtoisesti kaksi leveää ja vähän hametta lyhyempää esiliinaa.Toisen esiliinan kangas on vaalea, kuviollinen ja sidos on nastallista. Esiliinan väljyys kootaan laskoksilla vyötärökaitaleeseen. Toinen esiliina on puuvillaa, ja siinä on sinisellä pohjalla tummemman siniset raidat. Väljyys kootaan ompelemalla esiliinaan nauhakuja, johon pujotetaan pirtanauha. Pirtanauha voi olla alkuperäisen esikuvan mukaan punavalkoinen, sen voi toteuttaa myös sini-valkoisena.
Liivi on joko punaista tai sinistä villaparkkumia ja sitä reunustaa raidallinen oikealle puo-lelle yhden senttimetrin verran ulottuva puuvillakangas. Liivi ulottuu juuri hameen vyötärö-kaitaleen päälle, pääntie on avara ja takakappaleessa on pienet körtit.
Röijy eli vollinuttu voidaan valmistaa raidallisesta hamekankaasta tai yksivärisestä sini-sestä tai punaisesta parkkumista. Röijyn vuorikankaana käytetään joko valkaisematonta pellavapalttinaa tai puvun esiliinakangasta. Kapeat hihat ovat hieman lyhyemmät kuin paidan hihat. Avara pääntie suljetaan edestä nyöriparilla.
Aikuisten naisten päähine on kermanvärisellä silkillä päällystetty koppamyssy. Etureunaltaan herttamainen myssy on isokokoinen ja loimilaskoksellinen. Tykki on noukkapitsi, jossa on valkoisella puuvillalangalla kirjottu kukkia puuvillaharsolle.Tyttöjen päähine on punainen silkkinauha, jonka päät riippuvat takana.
Paljinsolkea käytetään etuhalkiollisen paidan kanssa
Avain riippuu avainkokasta vyötäröllä.
Sukat ovat talvella villaa ja kesällä puuvillaa. Varressa on punaista kirjoneuletta valkoisella pohjalla. Talvisukkien pohjaväriksi sopii myös luonnonmusta tai harmaa. Myös yksivärisiä valkoisia vikkelisukkia voi käyttää.
Jalkineina käytetään ensisijaisesti mustia nauhakenkiä tai avokkaita tai yksipohjaisia nahanvärisiä lipokkaita.