Kuvat: Saarijärven museon kuva-arkisto / Saarijärven Kameraseura
Saarijärven kaupungiksi tulon juhlat 31.12.1985-1.1.1986.

 Lukion pihassa pidetyssä kansalaisjuhlassa oli tuhansittain ihmisiä.

 
 Ministeri Kaisa Raatikainen juhlan juontajan   Juhlassa grillatut kymmenen sikaa ja kaksi
 Kimmo Chydeniuksen haastateltavana. *)      hirveä eivät riittäneet koko juhlaväelle.

Kaupungin  ensimmäinen valtuusto 1986.
*) Kuvat Martti Kuhno

120 vuotta maalaiskuntana toiminut Saarijärvi vaihtui kaupungiksi uuden vuoden yönä 1986. Kaikkia muutos ei miellyttänyt, mutta se oli luonnollisen kehityksen tulos.
Muutoksen kunniaksi pidettiin lukion pihassa kansalaisjuhlat, jonne saapui tuhansittain ihmisiä Saarijärveltä ja lähikunnista. Yleisöä alkoi tulla paikalle jo kahdeksan aikaan ja juhlat jatkuivat seuraavan vuorokauden puolelle. Väkeä oli niin paljon, että heille varatusta tuhannen kilon lihamäärästä ei kaikille edes riittänyt.
Tapahtumassa oli musiikkiohjelmaa ja haastatteluja. Osa musiikkiesityksistä jouduttiin pitämään kovan pakkasen takia sisätiloissa ja yleisö sai nauttia musiikista kovaäänisten kautta. Juhlat loppuivat komeaan ilotulitukseen.

Uusi kaupunki painosti palveluihin

Kuva: Kaupungin suurin investointi 1980-luvulla oli kaupungintalon laajennus.  Taloon saatiin myös uusi sali yleisötilaisuuksia varten. Kuvassa vuonna 1977 valmistunut kunnantalo ja uuden saliosan perustus. Rakennus sisälsi tiloja myös koko seutukuntaa palvelleille valtion laitoksille. Kuva: Veijo Nisonen, SM

Kaupungin virkamiesjohto listasi kaupungiksi hakeutumisen tavoitteiksi erityisesti kunnan ja kuntalaisten itsetunnon kohottamisen, kunnan painoarvon lisäämisen valtionhallinnon suhteen sekä matkailun ja elinkeinoelämän kehittämisen hankkeella saavutetun julkisuuden avulla. Kaupunkihankkeen perusteltiin sillä, että Saarijärven palveluiden taso ja määrä oli riittävä kaupunkikerhoon siirtymiseen. Erityisesti painotettiin yksityisten sektorin palveluiden määrää.
 
Yleiseen käyttöön vakiintui  nopeasti ilmaukset maaseutukaupunki  sekä maalaiskaupunki. Keskustaajaman lisäksi pyrkimyksenä oli kylien säilyttämien elävän edelleen. Uudessa kaupungissa muutaman kylän asukasluku onkin kasvanut!  Kyliltä käydään usein edelleen ”kirkolla” ja toteamus ”kaupungissa” käymisestä tarkoittaa  edelleen käyntiä Jyväskylässä.
 
Päätös kaupungiksi hakeutumisesta sai varsin laajaa vastustusta. Päätökseen pyrittiin vaikuttamaan niin asiallisilla kuin asiattomillakin perusteilla.  Lopulliseen kaupunkipäätökseen reagoitiin jopa luottamuspaikoista eroamisilla. Näkemysero vaikeutti selvästi  kunnan päätöksentekoa. Opposition laajuutta kuvaa myös se, että kaupungin monia hankkeita vastustanut ja niistä usein valittanut Tatu Kivinen valittiin leikkimielisessä kilpailussa vuosien 1986 ja 1987 suosituimmaksi saarijärveläiseksi.
 
Uuden kaupungin valtuuston juhlapäätöksiä olivat mm. uuden historian ja  mitalin hankkiminen kaupungille. Paikkakunnan esihistoriasta mallin saaneen  mitalin suunnitteli akateemikko Kain Tapper. Historian kirjoittajaksi tuli Heikki Junnila – tuloksena luultavasti Suomen paras kuntahistoria! 

Kuvat: Uusi kaupunki panosti erityisesti matkailupalveluiden kehittämiseen. Saarijärven Vesieläinpuiston avajaisia vietettiin 10.6.1988. Avaajana toimi maaherra Kalevi Kivistö. Erikoisrakentamisen kustannukset ylittivät arviot roimasti ja koko hanketta ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan.
Paavonrinteet paransivat osaltaan sekä kuntalaisten että matkailijoiden palveluja paikkakunnalla. Rinne sai erityisesti nuorten suosion. Kohde avattiin virallisesti 19.2. 1986. Avauslaskun teki Kalevi Häkkinen. Kuva: Antero Jämsä, SM.


Uuden uutukainen kaupunki  panosti palveluiden kehittämiseen ja  kaupungiksi tulon tuoman julkisuuden hyödyntämiseen.   Kaupungiksi tulon myötä käynnistettiin imagokampanja teemalla:  Saarijärvi – kaupunki kasvun maisemassa. Paavoon liittyvä tunnus jäi käytöstä. Erityisesti  uusi kaupunki panosti matkailullisiin investointeihin. Vuonna 1986 avattiin Paavon rinteet ja Vesieläinpuisto vuonna 1988.  Puisto vaati varsin suuren kunnan panostuksen.  Kunnan palveluyrittäjät kokivat Vesieläinpuiston vireyttävän merkittävästi  kysyntää kesäkausina.  Kävijäluvut eivät hyvän alun jälkeen kuitenkaan pysyneet odotetuissa luvuissa. Vuonna 1988 ylitettiin kuitenkin vielä 50 000 kävijän raja. Vuoden 1988 kunnallisvaaleissa  kunnan velka ja erityisesti Vesieläinpuiston vaatima ennakoitua suuremmaksi paisuva rahoitus nousivat vaaliteemaksikin. Tuohon mennessä todettiin hankkeen vaatineen  hieman yli 13 miljoonaa markkaa ja vaativan edelleen jatkorahoitusta toisen vaiheen toteutukseen. Velkataakka  (n. 8000 mk/asukas vuonna 1989 alussa)  huolestutti.  Kaikkiaan taloudellisesti raskas Vesieläinpuisto –hanke vaikuttaa edelleen luottamushenkilöiden investointihalukkuuteen.

Kuvat: Mannilan Taidesäätiön ja kaupungin yhteistyönä rakennettu uusi museotalo otettiin käyttöön mahtavalla Kain Tapperin takautuvalla näyttelyllä. Samalla museoalue sai ensimmäiset pysyvät teoksensa – kuvassa paikalleen asetetaan Tapperin teosta Maakallo IV. Säätiön varoilla veistospuistoon on kehittynyt merkittävä paikkakunnan taiteilijoita esittelevä kokonaisuus. Kuva: Veijo Nisonen, SM.
Lapsille rakennettiin leikkipuistoja ja päiväkoteja kunnostettiin. Ympärivuotinen Myllytien leikkipuisto aloitti toimintansa 7.1.1991. Kuva: Antero Jämsä, SM.


Kuva: Uudessa kaupungissa aloitti jo syksyllä kuvataidekoulu. Uuteen kaupungintaloon saatiin hyvä mutta hieman pieneksi osoittautunut esiintymissali.  Vuonna 1988 saatiin aiemman huonokuntoisen kirjastoauton tilalle uusi upea auto.  Tämä kirjastoauto poistui käytöstä  syksyllä 2005 Saarijärven kolmannen auton (kuvassa) käyttöönoton myötä. Kuva: Aki Krats, SM.

Uuden kaupungin organisaation byrokratiaa ryhdyttiin myös vähentämään jo vuonna 1986 alkaneella hankkeella. – palveluita pyrittiin kehittämään ja hallintoa yksinkertaistettiin mm. lautakuntaorganisaatiota  uudistamalla. Samalla  laajennettiin kaupungintaloa sen nykyiseen kokoon ja näköön – kaikkiaan tuleva tilantarve arvioitiin ehkä liiankin toiveikkaasti. Kunnan panostus valtion ja kaupungin yhteisen virastotalon rakentamiseen oli vielä vesieläinpuistoa suurempi. Uusi kaupungintalo otettiin käyttöön 1989. Rakennuksen ensimmäinen vaihe oli valmistunut vasta 1977.

 
Kuvat: Heralan serviisi, Saarijärven vanhusten palvelutalo aloitti varsinaisen toimintansa maaliskuussa 1990.  Palvelukeskuksen yhteydessä sijaitseviin asuntoihin ensimmäiset asukkaat muuttivat tosin jo edellisen vuoden lokakuussa.  Kuva: Veijo Nisonen, SM.
Saarijärven työkeskus valmistui 31.12.1989. Keskusta ylläpiti Keski-Suomen erityishuoltopiirin kuntainliitto. Rakennukseen tuli mm. ajanmukaiset kutomo- ja puutyö- sekä myymälätilat. Kuva: Veijo Nisonen, SM.

Kaikkiaan 1980-luvun loppu oli erittäin vilkkaan rakentamisen ja  toimintojen kehittämisen aikaa. Uusia palveluita olivat mm. syksyllä 1986 aloittanut kuvataidekoulu.  Paloasemaa laajennettiin vuonna 1986 ja  kyläkuntia kiertämään saatiin uusi ehompi kirjastoauto vuonna 1988.  Uusi  kaatopaikka avattiin Sammakkokankaalla vuonna 1986. Lapsiakaan ei investoinneissa unohdettu:  kunnalliset leikkikentät aloittivat toimintansa 1986 ja Myllytien leikkipuisto saatiin käyttöön vuodenvaihteessa 1990-1991.  Nuorten rivitalo aloitettiin Mustikkakorpeen 1986. Yhteistyössä Mannilan säätiön kanssa ja  valtion avustuksella rakennettu uusi museotalo saatiin käyttöön vuonna 1989. Heralan serviisi avasi ovensa ensimmäisille asukkaille 1990. Kuntalaisten käyttöön saatiin myös terveysaseman laajennus ( 1989) ja uusi suojatyökeskus (1990). Kusiaismäen hiihtokeskus vihittiin alkuvuodesta 1990 – hyppyrimäet oli saatu talkoilla kuntoon jo 1988. Kunnan muutamaa jätti-investointia ja todellista investointivyöryä seurasikin 1990-luvun taiteessa hiljaisempi kausi.  Uusiin kehittämishaasteisiin pyrittiin vastamaan perustamalla Saarijärven  Seudun  Yrityspalvelu 11.4.1988.

”Juhlia seurasi krapula” – uuden kaupungin lamavuodet 1990-1995

Vuoden 1990 lopulla kaupunginjohtaja Nurminen totesi Saarijärven olevan vahvempi kuin koskaan. Tuolloin väkiluku olikin lähes 10700 ja palvelutaso varsin mittava. Työttömyys oli alle 8% ja työttöminä vain vajaa 400 henkeä.  Uusia palveluita oli synnytetty  - paljolti lainavaroin – ja uusia virkoja ja toimia perustettu 20 vuosivauhtia koko 80-luvun loppupuolen ajan. 1980-luvun lopulla Saarijärvi käväisi tilastollisesti kolmanneksi velkaisimpana kuntana. Tavoitteena 90-luvun alussa olikin lainanoton saaminen hallintaan ja samalla tyytyä noin viiden uuden työntekijän palkkaustahtiin. Tulevan muutaman vuoden näkymiä Nurminen piti varsin hyvinä. Kaikuna tulevasta suurlamasta Rentto Oy irtisanoi ja 1990 alussa koko henkilöstönsä ja posti lopetti  vuoden 1990 lopussa kolme kylätoimipaikkaa ja ilmoitti Saarijärvelle jäävän vain yhden postitoimipaikan. Vuonna 1990 menetettiinkin  teollisia työpaikkojakin noin 60. Samalla rakenteilla useita uusia liiketiloja.
 

Kuvateksti: Maailmantalouden muutokset yllätti niin Suomen kuin Saarijärvenkin päättäjät ja virkamiehet. Lainavetoisesta kehittämisestä ajauduttiin nopeasti roimaan toimintojen ja henkilöstön alasajoon 1990-luvun alkuvuosina. Hyötylän kiinteistön eli entisen puhelinkeskuksen palo ja uudelleenrakennus kuvaa hyvin Saarijärven kaupungin lamavuosien taivalta. Rakennus syttyi tuleen aamupäivällä 14.12.1990. Palo saatiin hallintaan ja sammutettua. Kaikki näytti olevan hyvin. Vielä ennen puoltapäivää talo oli uudelleen ilmiliekeissä -  kytemään jäänyt palo levisi kanavissa ja putkistossa koko kiinteistöön ja paloi käyttökelvottomaksi Saarijärven palokunnan sammutustyöstä huolimatta. Kiinteistö voitiin kuitenkin rakentaa uudelleen vakuutuskorvauksin. Velkaantunut kunta pyrki myymään uuden kiinteistön ulkopuolisille mutta huonolla lopputuloksella. Kuva: Saarijärven museon kuva-arkisto, Veijo Nisonen.

Kuvateksti: Globalisaatio vaikutti paikkakunnan teollisuuteen jo1990-luvun alussa. Sara-ahon teollisuusalueella toiminut Rentto Oy:n kenkätehdas lopetti toimintansa  helmikuussa 1990. Tuolloin toimipisteessä työskenteli lähes 60 henkeä. Seuraavan viiden vuoden aikana huonoja yritysuutisia kuultiin usein. Kuva: Olavi Lahtela, Saarijärven museon kuva-arkisto.

Kansainväliseen 90-luvun alun lamaan vastattiin Saarijärvellä merkittävällä  käyttömenojen karsimisella ja myös henkilöstön vähentämisellä ja investointimääräraha väheni olennaisesti. Raskaan lainasalkun menot nousivat korkojen noustessa ja inflaation hidastuessa. Kunnan oma rakentaminen hiipui: Tulossa oli Pikku-Mäntylän sekä kirjaston kunnostus ja laajennustyö. Investointimäärä putosikin jo  vuonna 91 puoleen parin vuoden takaisesta määrästä. Säätöjä etsittiin joka sektorilta: esimerkiksi tekninen lautakunta päätyi vuoden 1991 lopulla sammuttamaan pääosan katuvalaistuksesta klo 24 ja aamu 6 välillä– säästöksi arvioitiin 50.000 mk. Samoin vähennettiin teiden talvikunnossapitoa. Verokertymä jäi merkittävästi arvioitua alhaisemmaksi. Kunnan omaisuuttakin  pyrittiin realisoimaan ja yhteistyötä selvitettiin Karstulankin suuntaa. Kunta joutui luopumaan keskeisestä alueen kehittäjän roolista. Vielä vuonna 1991 väkiluku nousi 22 hengellä, liikerakentaminen jatkui ja paikkakunnan elektroniikkateollisuus menestyi edelleen hyvin! 
 

Kuvateksti: Saarijärven keskusta kohentui. Uudeksi maa- ja kaupunkina kehittymisen merkiksi ja palvelualojen yritysten ”logoteokseksi” pystytettiin Paavon aukiolle Kari Juvan teos Alkuvoima vuonna 1990. Teoksen hahmo – todennäköisesti Juvan käsitys Paavostamme – takoo yritteliästä ja menestyksekästä tulevaisuutta. Teoksen kustansi kaupunki yhdessä keskustan monien yritysten kanssa. Kuva: Olavi Lahtela, Saarijärven museon kuva-arkisto. 

Kuvateksti: 1990-luvn alussa rakennettiin Lukiontie. 90-luvun puolivälissä Kauppakatu sai uuden ilmeen – ajoväylää kavennettiin ja pysäköintijärjestelyitä muutettiin. Katutyömaa syyskuussa 1994. Kuva: Ilpo Kuisma, Saarijärven museon kuva-arkisto.

Vuoden 1992 menoarvio olikin poikkeuksellisesti aiempia pienempi – se sisälsi 10 viran ja toimen lakkauttamisen sekä myös omaisuuden myyntiä. Lakkautuslistalla oli mm. raittiussihteeri, hälytyspäivystäjä ja myös työllisyyssihteeri. Oman rakentamisen hiljeneminen merkitsi myös irtisanomisia. Keskustaan valmistui kuitenkin Lukion tie ja liikenneympyrä. Kunnan palvelut heikkenivät.  Luottamuselimet pidättyivät esitetystä äyrin korotuksesta – veroäyri oli hetken maakunnan alhaisimpia. Tuleva vaalivuosi viivytti ratkaisua. Työllistämistuella palkatun henkilöstön merkitys korostui entisestä kunnan palveluiden ylläpidossa ja tuottamisessa. Vuonna 1992 työllistämistuella palkattiin yli 80 henkeä.
 
Vuodelle 1993 esitettiin peräti 22 viran ja toimen lakkautusta ja koko henkilöstö lomautettiin kahdeksi viikoksi. Listalla oli myös lastenkodin lakkautus – lastenkoti onnistui viivyttämään lakkautusta suuren julkisen keskustelun saattelemana yhdellä vuodella. Erityistä huomiota sai osastopäällikkötason virkojen lakkautukset: lakkautuslistalla oli niin teknisen kuin sivistysosatonkin johtajien lakkautukset. Pakkolomat toteutettiin myös kouluissa. Vuosi 1993 oli irtisanomisineen, lomautuksineen ja erorahoineen todellinen henkilöstömenojen leikkausvuosi. Vesieläinpuisto oli edelleen esillä  - loppuvuodesta puiston johtokunta irtisanoutui kokonaisuudessaan. Paikkakunnalle saatiin uusi tekojää pitkälti talkoolaisten voimin ja paikkakunnalle tuli kaupunkikuvaan kuuluva Kotipizza-myymälä. Vuoden vaihteessa työttömiä oli peräti yli 1400 eli 1000 enemmän kuin vuoden 1990 lopulla!
 
Henkilöstövähennykset jatkuivat edelleen 4% määrällä ja 6.5% menojen vähennyksen vauhdilla vuonna 1994. Veroäyrin korotuksesta huolimatta listalla oli yli 20 virkaa ja tointa,  mm. elinkeinoasiamies, nuorisosihteeri ja hallimestari. Päivähoidosta ja sivistystoimesta vähennettiin molemmista viitisen tointa ja virkaa. Varsinainen kulminaatiopiste oli kaupunginjohtaja Markku Nurmisen erottaminen – Nurminen jäi pois tehtävästään  tammikuussa 1994 yli 15. vuoden palveluksen jälkeen. Eroprosessiin johtivat monet eri tekijät – selvästi luottamusmiesjohto ja kaupungin johtaja olivat eri mieltä kaupungin kehittämislinjasta. Kaupungin talousahdinko katsottiin osin myös johtuvan virkamiesjohdon ajamasta lainapainotteisesta ja matkailuun kohdistuneesta investointiohjelmasta. Kiistely ja monet valitukset leimasivat edelleen myös kunnan luottamusmiestyöskentelyä.
 

Kuvateksti: Säästökuuri merkitsi lomarahojen leikkauksia, lomautuksia, erorahaa ja useiden kymmenien henkilöiden irtisanomisia. Irtisanomiset kohdentuivat myös osastopäällikkötasoon ja lopulta irtisanomisen kohteeksi joutui kaupungin johtajakin. Sivistystoimen osastopäällikkö Mauri Revon läksiäistilaisuus joulukuussa 1992. Kuva: Ilpo Kuisma, Saarijärven museon kuva-arkisto. 

Kuvateksti: Kaupungin myönteistä julkisuuskuvaa ja tunnettuutta tuettiin tasokkaalla Saarijärven esittäytymistilaisuudella Matkamessujen yhteydessä Helsingin oopperatalolla tammikuussa 1994. Ohjelmallisen tilaisuuden järjesti paikkakunnan teollisuuden- ja liike-elämän edustajat sekä kaupunki. Kuva: Olavi Lahtela, Saarijärven museon kuva-arkisto.

Kaikkiaan vuosi 1994 oli rakentamistoiminnan synkin lamavuosi vaikka kokonaistyöttömyys laskikin hivenen. Yrityksiä lopetti ja ajautui konkurssiin mutta palvelusektorilla aloitti uusiakin toimijoita. Uudeksi teollisuuden lippulaivaksi oli noussut Finlandia Interface, jonka toimitiloja laajennettiin useita kertoja. Kunnan rakentaminen rajoittui lähinnä vain kirjaston saneeraus- ja laajennustyöhön. Kierrätys- ja neuvontakeskus avattiin Hietalahteen. Myös terveyskeskusta kunnostettiin. Kaupunki esittäytyi suuren julkisuuden saattamana Oopperatalossa ja presidentti Ahtisaari vieraili Saarijärvellä. Vuonna 1994 raskaasti saneerattu kunta kykeni jopa lyhentämään lainoja.
 
Vuoden 1995 alussa kaupungin peräsimeen asettautui Markku Forss. Kunta saattoi raskaan toimintojen sopeuttamisen jälkeen myös kehittää jälleen palveluitaan – uusi kirjasto avattiin lokakuussa. Interface nousi viiden parhaan pörssiyhtiön joukkoon. Oluen tuotanto alkoi uudestaan paikkakunnalla. Valtuuston vuonna 1986 tehdyn päätösen mukainen kuntahistoria julkistettiin – Heikki Junnilan historia kattoi Saarijärven kuntavuodet 1865-1985. Uudenvuoden aattona saatettiin juhlia 10-vuotiasta kaupunkia jo turvallisimmin mielin! Työttömiä oli kuitenkin edelleen 1207 henkeä ja työttömyys aste 24,5%. Viidessä vuodessa työttömien määrä oli lisääntynyt yli 820 henkeä ja väliluku kasvanut lähes 120 henkeä. 
 


Kuvateksti: Kaupungin uudeksi tunnukseksi saatiin vuonna 1991 oma lippu. Lipun suunnitteli Kalevi Lintinen. Sama aihe toistuu myös isäntäviirissä. Kuva: Saarijärven museon kuva-arkisto.
 
Kuvateksti: Uusia kaupungin tuottamia palveluita ei juuri voitu luoda 1990-luvun alun lamavuosina. Merkittävän poikkeuksen muodosti Saarijärven kirjasto, joka avattiin  uudistettuna  ja laajennettuna lokakuussa 1995. Kuvassa kirjastomme vuonna 1993 ennen laajennusta. Kuva: Ilpo Kuisma, Saarijärven museon kuva-arkisto.