Sodassa pysyvästi vammautuneet eli sotainvalidit ‑ joita oli yli 70.000 ‑ ovat erityisryhmä sotaveteraanien joukossa. Kun he palasivat sotasairaaloista ‑ joihin jotkut jäivät loppuiäk-seen ‑ heillä alkoi taistelu paikasta yhteiskunnassa, ja tais-telu its­ensä kanssa: kuinka voittaa kohtalonsa. Monet oli­vat työkyvyttömiä ja kotinsa menettäneitä, vailla kättä tai jalkaa. Kai­kesta oli puutetta. Kansakunnan varat olivat menneet taisteluun maan olemas-saolosta ja sodan päätyttyä jälleen-rakentamiseen, asuttamiseen ja sotakorvauksiin.
 
Vapaaehtoiset kansalaisjärjestöt auttoivat pahimpaan hä-tään joutuneita. Vasta oman järjestön, Sotainvalidien Vel-jesliiton, perustaminen piiri‑ ja alaosastoineen herätti oma-toimisuu­den ja kokosi voimat yhteen. ‑" Teissä itses-sänne, sisimmässänne, asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin," sanoi marsalkka Mannerheim liiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä 18.8.1940. Myös Saarijärveltä oli kokousedustaja. Liitosta tuli sotavammaisten etujärjestö. Ainoana sallittuna valtakunnallisena veteraanijärjestönä se piti yllä myös isänmaallisuutta ja kansalaismoraalia. Liitto rakensi kuntoutuslaitokset, jot-ka ovat siirtymässä yleiseen käyttöön.