Etusivu >> Koe Nae Ja Liiku >> Saarijarven Museo >> Ajankohtaista
Ajankohtaista

Outimaija Hakalan Kodit-näyttelyn avajaisia vietettiin 22.3.2017

 

Outimaija Hakalan näyttelyn Kodit avajaiset 22.3.2017. Kuvat: MT / SM.

 

Outimaija Hakalan näyttelyn Kodit avajaisia vietettiin museolla keskiviikkona 22.3.2017. Museonjohtaja Kari Kotilainen avasi näyttelyn ja taiteilija esitteli näyttelyn puheenvuorossaan (ylh.). Alakuvassa vasemmalla Hakala keskustelee näyttelystä Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusasen kanssa. Alhaalla oikealla on puusta ja linokaiverretusta puusta tehty Tietämättömyyden verho, josta voi pyörittää itselle yhteiskunnallisen aseman. Teos liittyy John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoriaan, joka on Hakalalle tärkeä yhteiskuntafilosofian teos ja moraalinen ohjenuora. Rawlsin teoriassa oikeudenmukaisuus toteutuu, kun syntyvän yhteiskunnan periaatteet sovitaan tilanteessa, jossa ei ajeta kenenkään erityisetuja. Rawls asettaa sopijaosapuolet tekemään päätökset tilaan, jota vallitsee tietämättömyyden verho. Kun kukaan ei tiedä omaa asemaansa toteutuvassa yhteiskunnassa, tietämättömyyden verho tekee sopijoista tasa-arvoisia ja puolueettomia toimijoita. Kuvat: SM / Mari Tamminen.

 


 

Outimaija Hakalan Kodit-näyttelyn rakentaminen

 

Outimaija Hakalan näyttelyn Kodit rakentaminen. Kuvat: MT / SM.

 

Outimaija Hakalan näyttelyn Kodit suurin, tänä vuonna valmistunut teos Kodittomien kodit sisältää tuhansia kipsivaloksia, jotka kertovat Suomen asunnottomien valtavasta määrästä. Teos oli pakattu kymmeniin pahvilaatikoita sisältäneisiin kasseihin (vas. ylh.). Hakala purki museon henkilökunnan avustuksella laatikoihin yksittäispakatut pikkutalot ja ryhtyi asettelemaan niitä Kalle Mustosen kanssa paikoilleen. Kuvat: SM / Mari Tamminen.

 

Outimaija Hakalan Kodittomien kodit -kipsiveistosinstallaatio. Kuva: SM / JT.

 

Kipsiveistosinstallaatiosta muodostui vaikuttava, koko museon pääsalin lattialle levittäytyvä teos. Kuva: SM / Janne Timperi.

 

Outimaija Hakalan näyttelyn Kodit rakentaminen. Kuva: MT / SM.
 
 
Vasemmalla Maata kotoa: Turku, Jyväskylä, Saarijärvi, Rovaniemi, jossa on savea, graniittia, järvihiekkaa ja valkeita kiviä paikkakunnilta, joissa taiteilija Outimaija Hakala on asunut. Oikealla kipsivalos Hälytysjärjestelmä, jossa on myös äänielementti. Kuvat: SM / Mari Tamminen.
 
 
Outimaija Hakalan näyttelyn Kodit rakentaminen. Kuva: MT / SM.
 
 
Vasemmalla Hakala ripustamassa kuivaneulatöitä Vesi lasissa ja Myrsky vesilasissa. Oikealla taiteilija museon haastateltavana. Kuvat: SM / Mari Tamminen.
 
 
 

 

Kulttuurikeskiviikko Saarijärven museossa 8.3.2017

 

Pensselit sannasta -hankkeen koordinaattori Hanna Harju (vas.) luovutti Kainin jalanjäljillä -kirjan sen tekijöille ja julkaisun tukemiseen osallistuneiden tahojen edustajille. Kuva: SM / Mari Tamminen.
 
Pensselit sannasta -hankkeen koordinaattori Hanna Harju (vas.) luovutti Kainin jalanjäljillä -kirjan sen tekijöille ja julkaisun tukemiseen osallistuneiden tahojen edustajille. Harjusta oikealle Saarijärven Mannilan Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Eero Hiironen, Tapperien Taideseura ry:n sihteeri Eija Viitanen ja Saarijärven taiteilijaseura Siena ry:n puheenjohtaja Heini Tenokoski. Takana oikealta kirjan julkaisutyöryhmä, kuvataiteilija ja taidekriitikko Hannu Castrén, museonjohtaja Kari Kotilainen ja museotyöntekijä Janne Timperi. Kari Kotilainen vastaanotti kirjan myös Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön edustajana. Kuva: SM / Mari Tamminen.

 

Kulttuurikeskiviikko 8.3.2017 keräsi runsaan yleisön taiteen ystäviä Saarijärven museolle. Tilaisuudessa julkistettiin Kainin jalanjäljillä -kirja, näyttelytiloihin ripotellut tyhjät paperit telineissään houkuttelivat taiteilemaan ja Pensselit sannasta -hankkeen koordinaattori Hanna Harju esitteli Avojaloin, uskallus taiteeseen -näyttelyn. Ohjelmallisesta puolesta vastasivat harmonikkataiteilija Anna-Kaisa Heikkilä, kansantanssiryhmä Liikkuvat Lanteet ja Viitasalo-opiston nuorten nykytanssiryhmä.

Kainin jalanjäljillä -kirja valottaa akateemikko Kain Tapperin (1930–2004) roolia opettajana ja hänen aloitteesta syntyneen Galleria Jarskan historiaa saarijärveläistaiteilijan kotitilalla Juholassa. Kirjassa on myös monisivuinen historiikki vuonna 1999 perustetun navettagallerian näyttelyistä. Kirja esittelee samalla kesän 2016 valtakunnallisen Kainin jalanjäljillä -näyttelyn taiteilijat ja heidän näyttelyteoksensa. Julkaisua kuvittavat Saarijärven museon toimittamat kuvat teksteineen. Näyttely ja julkaisu ovat osa Saarijärven Taiteilijaseura Siena ry:n hallinnoimaa Pensselit sannasta -hanketta, jota tukevat Euroopan unionin Maaseuturahasto ja Leader-ohjelma, Tapperien Taideseura, Beda, Katri ja Aune Heralan Säätiö sekä Saarijärven Mannilan Taidesäätiö.

 

Otoksia Kulttuurikeskiviikon ohjelmasta. Kuvat: SM / Mari Tamminen.
 

Tilaisuuden ohjelmallisesta puolesta vastasivat harmonikkataiteilija Anna-Kaisa Heikkilä (ylh. vas), kansantanssiryhmä Liikkuvat Lanteet ja Viitasalo-opiston nuorten nykytanssiryhmä (alh.). Näyttelytiloissa sai myös kokeilla monia eri taiteen tekemisen tekniikoita (ylh. oik.). Kuvat: SM / Mari Tamminen.

 


 

Hannes Autereen teoksia lahjoituksena Saarijärven museoon

 

Yksityiskohta Hannes Autereen öljyvärimaalauksesta Talvimaisema (1947). Kuva: SM / Tarmo Moisio.
 
Yksityiskohta Hannes Autereen vuonna 1947 maalaamasta öljyväriteoksesta Talvimaisema. Mikäli teoksessa kuvattu maisema vaikuttaa tutulta, Saarijärven museo on kiinnostunut sen sijainnista. Kuva: SM / Tarmo Moisio.

 

Saarijärven museo sai marraskuussa 2016 ja tammikuussa 2017 lahjoituksena Ruotsista Keski-Suomen ammattikuvataiteen isän, saarijärveläistaiteilija Hannes Autereen (1888–1967) yhdeksän teosta. Lahjoittaja on Lundin ja Kööpenhaminan yliopistojen entinen professori Johan Asplund, joka asui osan lapsuuttaan Äänekoskella. Lahjoitusten joukossa on Autereen öljyvärimaalauksia, puupiirroksia, lasitettuja keramiikkateoksia, akvarelli sekä pastellityö. Asplund on kertonut lahjoittavansa museolle vielä taiteilijan kolme puupiirrosta ja ison, 1920-luvulla maalatun vesiväriteoksen Laitumelle pääsy.

Pietarsaaressa syntyneen Asplundin perhe muutti Äänekoskelle sota-aikana 1942 Erik-isän saatua kutsun johtamaan Äänekoski Oy:n tehtaiden rakentamista. Johan Asplundin äiti oli kotoisin Mäntästä, jossa hän oli nähnyt Autereen teoksia. Perhe vieraili Äänekoskella asuessaan usein Autereen luona Saarijärvellä ja osti hänen teoksiaan. Taiteilija myös maalasi koko perheestä muotokuvat vuonna 1946. Perhe muutti Ruotsiin 1950-luvun alussa.

 

Johan Asplundin Saarijärven museolle lahjoittamia Hannes Autereen teoksia. Kuvat: SM / Tarmo Moisio.

 

Ylärivissä vasemmalta Josefin ja Marian pako Egyptiin (1946, öljy), Laupias samarialainen (1951, lasitettu keramiikka) sekä Maria ja Jeesus-lapsi (1945). Keskellä vasemmalta puupiirrokset Omakuva (1947) ja Tuhlaajapojan kotiinpaluu (1948). Alarivissä vasemmalta teosten lahjoittajan muotokuva Pojan muotokuva (Johan Asplund) vuodelta 1946, Ratsastaja (1953, lasitettu keramiikka) ja vesivärityö Naiset veneessä vuodelta 1944. Kuvat: SM / Tarmo Moisio.

 


 

Kuvapähkinä!

 

Tatu Hännisen lasinegatiivikokoelmasta skannattuja valokuvia, joista pääosa ei ole ollut aiemmin julkaistu. Osa kuvista on ollut esillä eri julkaisuissa. Osasta puuttuu kaikki tiedot. Pääosa kuvista on Lannevedeltä.
 

 

Kaikista kuvista kaivattaisiin lisätietoja, kuten: aika, paikka, henkilöiden nimet jne. Laita kuvien tiedot kuvan numeron perään. Kuvien tiedot voit lähettää sähköpostiin: janne.timperi (at) saarijarvi.fi.

Kuva 7: Opettaja (ei lisätietoja)
Kuva 8: Opettaja, Viljo Törmälä Lanneveden koululla. (ei lisätietoja)
Kuva 10: Tatu Hänninen
Kuva 17: (K553)
Kuva 18: Traktori: Fordson (ei lisätietoja)
Kuva 21: Elokuun haaveilu 1922 (ei lisätietoja)
Kuva 31: Piilopirttiläisten paluujuhla (ei lisätietoja)
Kuvat 58-60 Sampolan rakennustalkoot (ei lisätietoja)

 


 

Tiina Pyykkinen on vuoden nuori taiteilija 2017

 

Tiina Pyykkinen näyttelyssään Saarijärven museolla vuonna 2014. Kuva: KK / SM.
 

Tiina Pyykkinen näyttelyssä Tiina Pyykkinen Observed Memory, joka oli esillä Saarijärven museossa vuonna 2014. Vasemmalla teos Sokea Kulma (2013). Kuvat: JK ja KK / SM.

Taidemaalari Tiina Pyykkinen on tämän vuoden nuori taiteilija. Palkinto jaettiin Saarijärvellä syntyneelle Pyykkiselle perjantaiaamuna 14.10.2016 Tampereen taidemuseossa. Vuodesta 1984 jaetulla palkinnolla pyritään tukemaan kansainvälisesti kiinnostavia alle 35-vuotiaita suomalaistaiteilijoita. Kuva: KK / SM. Asiasta uutisoivat esimerkiksi sanomalehdet Keskisuomalainen ja Helsingin Sanomat.