Etusivu >> Koe Nae Ja Liiku >> Saarijärven museo >> Ajankohtaista
Ajankohtaista

Pyhäkankaan vahingoitettu karsikkopuu kohti museon kokoelmia 6.11.2017

 

Metsähallituksen työntekijä siirsi vahingoitetun karsikkopuun osat mönkijä-peräkärry-yhdistelmällä lähemmäs tietä. Kuva: SM / JT.
 

Metsänomistaja Metsähallituksen työntekijä siirsi vahingoitetun karsikkopuun osat mönkijä-peräkärry-yhdistelmällä lähemmäs tietä. Kuva: SM / Janne Timperi.

Muinaismuistolain nojalla rahoitettu muinaisjäännösalue Pyhäkankaan karsikko sijaitsee Pyhäkankaalla Häkkiläntien varrella. Pyhäkankaalla on aikoinaan pysähdytty lepuuttamaan hevosia kuljetettaessa vainajaa Saarijärvelle kirkkomaahan. Tauon yhteydessä on tehty karsikkopuu eli tehty puun runkoon vainajaa koskevia merkintöjä. Vanhin säilynyt vuosiluku karsikossa on 1833 ja nuorin 1897. Osassa puita arpi on kasvanut umpeen, eikä kaiverruksia ole enää näkyvissä. Alueelta on vuonna 1962 kartoitettu 28 karsikkopuuta, mutta perimätiedon mukaan puita on ollut aikoinaan jopa toista sataa. Suurin osa puista on kaatunut myrskyn seurauksena.

Saarijärven museoon vinkattiin kesäkuun puolivälissä 2016, että karsikon polulle aikoinaan rajuilman seurauksena kaatunutta karsikkopuuta oli sahattu ilmeisesti sillä tarkoituksella, ettei se olisi polulla tiellä. Saarijärven museo kävi paikalla toteamassa tilanteen ja dokumentoimassa puun valokuvaamalla. Ilmoitimme vahingoittuneesta muinaisjäännöksestä Keski-Suomen museolle (KSM), josta tehtiin tarkastus kohteelle saman kuun lopulla. KSM antaa Museoviraston kanssa sovituin edellytyksin kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevia asiantuntijalausuntoja ja ohjeita viranomaisille, päättäjille ja suunnittelijoille.

 

Yksityiskohta vahingoitetusta karsikkopuusta. Kuva: SM / JT.
 

Yksityiskohta vahingoitetusta karsikkopuusta. Kuva: SM / Janne Timperi.

KSM:n arkeologian amanuenssi Miikka Kumpulaisen suorittamassa tarkastuksessa todettiin mm., että harjanteen laella sijaitseva puu oli sahattu moottorisahalla viiteen osaan ja että karsikkomerkinnät sijaitsevat puun tyviosassa. Muilta osin muinaisjäännösalue todettiin koskemattomaksi. Tekijästä tai tarkasta tekoajasta ei ole tietoa. Jotta karsikkomerkintä saadaan säilymään, on tyvipuu siirrettävä hallittuihin olosuhteisiin. Tarkastuksessa todettiin, että maassa ollessaan tyvipuu tulisi lahoamaan alle 10 vuoden aikana. Saarijärven museo ilmoitti olevansa halukas ottamaan karsikkomerkityn puun kokoelmiinsa. Puunkappaleen siirtäminen museon kokoelmiin on muinaismuistolain alaista toimintaa ja vaatii siksi Museoviraston luvan. Museovirasto myönsi luvan siirtoon, joka suoritettiin 6.11.2017. Siirron suoritti maanomistaja Metsähallitus. Museoviraston pyynnöstä siirtoa valvoi suojeluviranomaisen roolissa KSM:n arkeologian amanuenssi Miikka Kumpulainen. Siirtoa seuraamassa oli myös Saarijärven museon edustajat ja Yle Keski-Suomi.

Karsikkomerkinnöillä varustettu tyviosa sekä toinen kappale samaa karsikkopuuta mahdollisia ajoitustarpeita silmällä pitäen lähtivät ensin Keski-Suomen museon Kokoelmakeskukseen pakastettaviksi. Pakastamisella eliminoidaan muulle arkistoaineistolle vaaraksi olevat, puussa mahdollisesti olevat tuhohyönteiset. Pakastamisen jälkeen muinaisjäännös voidaan sijoittaa turvallisesti Saarijärven museon kokoelmiin.

 

Siirtoa seuraamassa oli myös Yle Keski-Suomi. Kuvituskuvan kuvausta pystyssä olevasta karsikkopuusta. Kuva: SM / JT.
 

Siirtoa seuraamassa oli myös Yle Keski-Suomi. Kuvituskuvan kuvausta pystyssä olevasta karsikkopuusta. Kuva: SM / Janne Timperi.

 


 

Tapperien Juholan maastoreitin kohteita Harri Tapperin kertomana museon mobiilioppaassa

 

Saarijärven museon mobiiliopas Tapperien Juholan maastoreitillä. Harri Tapper kertoo videolla Tiltan kirkkotiestä. Kuva: SM / JT.
 
Maastoreitin alussa on QR-koodikyltti, jonka lukemalla pääsee maastoreitin mobiilioppaaseen. Kyltti sijaitsee reitin alussa. Kuvassa Harri Tapper kertoo vuonna 1996 videoidulla kierroksella isoäitinsä Tiltan kirkkotiestä. Kuva: SM / Janne Timperi.

 

Tapperien Juholan maastoreittiä kulkiessa – tai vaikka kotisohvalla – voi nyt kuunnella mobiililaitteilla useassa paikassa kirjailija Harri Tapperin (1929–2012) kertomuksia reitin kohteista. Maastoreitin mobiilisisältö videoineen löytyy Saarijärven museon Tarinasoitin-palvelusta osoitteesta https://tarinasoitin.fi/maastoreitti. Juholassa reitin alussa on myös QR-koodikyltti, josta luettava koodi johdattaa em. paikkaan.

Saarijärveläinen kirjailija Harri Tapper kertoi syksyllä 1996 lapsuuden ja nuoruuden kotitilansa Juholan maastoreitin kohteista. Reitillä on yhteensä 21 paikkaa, jotka liittyvät Tapperin perheen elämään ja muistoihin. Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevalta pienviljelijätilalta tuli lahjakas veljessarja: Kirjailijat Marko Tapper (Marko Tapio, 1924–1973) ja Harri Tapper, kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapper (1930–2004) sekä lavastaja Yrjö Tapper (1932–2014). Kuvaus ja editointi: Saarijärven museo / Olavi Lahtela, 1996. Digitointi: Saarijärven museo / Tarmo Moisio, 2017.

Tapperien Juhola ja Galleria Jarska: https://goo.gl/zJbPsM
Juholan maastoreitin kartta: https://goo.gl/5a3Mas
Ohjeet QR-koodien lukuun: https://goo.gl/z1L14W