Etusivu >> Museo >> Ajankohtaista
Ajankohtaista

 

Museon ystävien ilmaiset Kulttuurikeskiviikot 7.8.2019 saakka

 

Kulttuurikeskiviikkoisin 5.6.-7.8.2019 luvassa useita tapahtumia. Kuvat: SM.
 

Saarijärven museon ystävät ry järjestää museon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kulttuurikeskiviikon tilaisuuksia pitkin kesää. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! Voit ladata kesän ohjelman myös pdf-tiedostona tästä linkistä

 

KESÄKUU

  • KESKIVIIKKO 5.6. Pionipenkin teko Toivi Järvisen puutarhaan klo 15 (Herajärventie 2). Järj. Saarijärven seudun Luonnonystävät.
  • KESKIVIIKKO 12.6. Törmäyskraatterin esittely Kivikauden kylässä klo 13. Paikalla kraatteritutkija, planeettageologi Teemu Öhman (Kivikirveentie 10).
  • PERJANTAI 14.6. Kivikauden kylän esittely klo 13. Mukana arkeologi Eero Muurimäki (Kivikirveentie 10).
  • KESKIVIIKKO 19.6. Saarijärvi-visa Oodissa klo 21 (Kauppakatu 6). Järj. Museon ystävät.
  • KESKIVIIKKO 26.6. Patsaskierros keskustassa. Kokoontuminen Paavon patsaalle klo 15 (Paavontie 8). Järj. Museon ystävät. Oppaana Maire Hyvönen.

 

HEINÄKUU

  • KESKIVIIKKO 3.7. Saarijärvi-ryijyn tekoa Käsityökeskuksessa klo 10–17 (Paavontie 4).
  • KESKIVIIKKO 10.7. Saarijärvi-visa Friseen terassilla klo 15 (Kauppakatu 1). Järj. Museon ystävät.
  • KESKIVIIKKO 10.7. Yhteislaulua Runebergin puiston laululavalla klo 18.  Laulattajana Elina Helkamäki ja  Pauli Hetekivi (Sivulantie).  Järj. Museon ystävät.
  • KESKIVIIKKO 17.7. Törmäyskraatterin esittely Kivikauden kylässä klo 13. Paikalla kraatteritutkija, planeettageologi Teemu Öhman (Kivikirveentie 10).
  • KESKIVIIKKO 24.7.  Yhteislaulua Säätyläiskotimuseossa, Linna, Talvilahti ja Tellikka klo 15–17 (Kolkanrinteentie 39). Järj. museo ja Museon ystävät.

 

ELOKUU

  • KESKIVIIKKO 7.8. Puutarhajuhla Toivi Järvisen pihamaalla (Herajärventie 2). Järj. Luonnonystävät, Museon ystävät ym.

 

MUISTA MYÖS MUUT ILMAISTAPAHTUMAT

  • PERJANTAI 14.6. Kirsi Tapperin juhlanäyttelyn avajaiset Juholassa klo 18 (Ryöppäläntie 59).
  • TIISTAI 18.6. Kesäpäivä kirjastossa  klo 12–17 (Sivulantie 12).
  • SUNNUNTAI 14.7. Taiteilijatapaaminen Juholassa klo 13. Paikalla Kirsi Tapper (Ryöppäläntie 59).
  • SUNNUNTAI 11.8. Nostalginen konsertti Säätyläiskotimuseossa klo 14.00 , Sonorettes & Hannu Wacklin ja Veijo Hintikka esittävät 1940–50-luvun ikivihreitä (Kolkanrinteentie 39). Vapaa pääsy.
  • SUNNUNTAI 18.8. Säätyläiskotimuseon kesäkauden päättäjäiset: Lilja Järvinen esittelee ja myy pettuleipää klo 12–15, Ritva Sneck-Ruotsalainen lausuu J. L. Runebergin runoja klo 13 (Kolkanrinteentie 39). Vapaa pääsy

 


 

Saarijärven ryijyjen metsästys on käynnistynyt

 

Yksityiskohta perinteisestä saarijärveläisestä ns. Elämänpuu-ryijyn toisinnosta. Ryijyn ovat valmistaneet Kalmarin maatalousnaiset. Ryijy on lahjoitettu Saarijärven seurakunnalle vuonna 1961 uudistetun kirkon vihkijuhlan yhteydessä vihkiryijyksi. Kuva: SM / Mika Ruuska.
 

Yksityiskohta perinteisestä saarijärveläisestä ns. Elämänpuu-ryijyn toisinnosta. Ryijyn ovat valmistaneet Kalmarin maatalousnaiset. Ryijy on lahjoitettu Saarijärven seurakunnalle vuonna 1961 uudistetun kirkon vihkijuhlan yhteydessä vihkiryijyksi. Kuva: SM / Mika Ruuska. 

 

Taito Keski-Suomi ry / Saarijärven Taitokeskus on yhteistyökumppaneineen käynnistänyt hankkeen Saarijärven salomailla, palasista ja tarinoista koottu ryijy 2019–2020. Tavoitteena on valmistaa osia ryijystä erilaisilla tekniikoilla, mutta ensin haluamme koota tietoa Saarijärven ryijyn nykytilanteesta. Jos sinulla tai ystävälläsi tai tuttavallasi on Saarijärvi ryijy, kerrothan siitä meille. Annamme nyt sinulle mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa tärkeän kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja vaalimiseen. Kokoamme muistoja ryijyn valmistamisesta, lahjoittamisesta, lahjaksi saamisesta, käyttämisestä ja omistamisesta. Tämä kaikki tieto on meille nyt tärkeää. Saarijärven museo suunnittelee erikoisnäyttelyä Tekstiilien tarinaa Saarijärven ryijystä nykytaiteeseen vuodelle 2022. Tiedot tallentuvat Saarijärven ja Suomen käsityön museoon, eikä tietoja levitetä ilman tiedonantajan lupaa.

Täytä tästä linkistä löytyvä lomake ja lähetä se Saarijärven Taitokeskukseen sähköisesti tai kirjeenä. Lomakkeita löytyy myös Saarijärven Taitokeskuksesta.

Saarijärven Taitokeskus
Paavontie 4
43100 Saarijärvi

Kiitos yhteistyöstä!

Lisätietoja antaa:

Taitokeskus Saarijärvi / Anne Tuhkanen
puh. 050 413 1013
taitokeskus.saarijarvi@taitokeskisuomi.fi

 

Anne Tuhkanen
toiminnanohjaaaja
Taito Shop/ Taitokeskus Saarijärvi
Paavontie 4
43100 Saarijärvi
 

044 551 0242
www.taitokeskisuomi.fi

 


 

Kesäkuussa merkittäviä lahjoituksia Saarijärven museon kokoelmiin

 

Matti Heinonen ja Saarijärven museon amanuenssi Merja Ylioja käyvät läpi lahjoitusaineistoa, johon sisältyi mm. monia Hannes Autereeseen liittyviä valokuvia. Kuvat: SM / JT ja Saarijärven museon kuva-arkisto.
 
Yläkuvassa Matti Heinonen ja Saarijärven museon amanuenssi Merja Ylioja käyvät läpi lahjoitusaineistoa, johon sisältyy mm. monia Hannes Autereeseen liittyviä valokuvia. Yläkuvassa oikealla Hannes Autere (vas.) ja Ilmari Heinonen keskustelevat taiteen ongelmista Autereen Pajupuron kodissa. Alakuvassa Ilmari Heinosen vierailu Pajupurolla vuonna 1964: vas. Hannes Autere perheineen, taustalla Reino Ohra-aho, Ilmari Heinonen ja geologi T. Maunula. Matti Heinonen on lahjoittanut museolle aiemmin myös vierailusta tehdyn filmitallenteen. Kuvat: SM / JT ja Saarijärven museon kuva-arkisto.

 

Saarijärven museo on kesäkuussa 2019 saanut merkittäviä paikkakunnan taiteilijoihin liittyviä lahjoituksia kokoelmiinsa. Matti Heinonen on lahjoittanut isänsä Yrjö Ilmari Heinosen jäämistöstä Hannes Autereen taiteilijan uraa valottavaa kirjeenvaihtoa, valokuvia, artikkelikäsikirjoituksia ja lehtileikkeitä.  Heinonen oli taitava kynänkäyttäjä ja kirjoitti elämänsä varrella monia ansiokkaita artikkeleita Hannes Autereesta ja hänen taiteestaan sanoma- ja aikakauslehtiin. Autereen taiteesta kirjan 1958 julkaissut L. Wennervirta mainitsee yhdessä museolle lahjoitetuista kirjeistä Heinosen vuonna 1934 Keskisuomalaisessa julkaistun artikkelin parhaaksi Autereesta kirjoitetuksi ja pyytää saada käyttää artikkelin tietoja. Elämäntyönsä VR:llä kirjurina tehnyt Ilmari Heinonen (1890–1966) opiskeli nuorena Ateneumissa ja tutustui mahdollisesti jo siellä Hannes Autereeseen, joka opiskeli Ateneumissa 1909–1913. Heidän ystävyytensä kesti Heinosen kuolemaan asti.

 

Jussi Mendelin ja amanuenssi Merja Ylioja tutkivat lahjoitettua runoilija Irene Mendelinin jäämistöä, johon sisältyi myös monia valokuvia. Kuvat: SM / JT ja Saarijärven museon kuva-arkisto.
 
Yläkuvassa Jussi Mendelin ja amanuenssi Merja Ylioja tutkivat aineistoa Irene Mendelinin jäämistöstä. Myös tähän lahjoitukseen sisältyy useita valokuvia. Alhaalla vasemmalla nykyisen Paavontie 50:n kohdalla sijainnut Mendelinin kotitalo Koivikko ja oikealla Irene Mendelin talon salissa. Kuvat: SM / JT ja Saarijärven museon kuva-arkisto. 

 

Jussi Mendelin on lahjoittanut runoilija Irene Mendelinin jäämistöä, mm. hänen kirjojaan, pari runokäsikirjoitusta ja valokuvia. Irene Mendelin (1864–1944) oli ensimmäinen suomeksi omia runokokoelmia julkaissut nainen. Mendeliniltä julkaistiin yhteensä kolme runokokoelmaa, mutta hän teki myös huomattavia lyriikan ja romaanien käännöstöitä, joita museolle nyt lahjoitettujen kirjojen joukossa myös on.  Jyväskylässä syntynyt ja asunut Mendelin asui viimeiset vuotensa 1929–1944 Saarijärvellä Herajärven rannassa sijainneessa talossaan, jonka paikalla on nykyään vuonna 2001 pystytetty muistolaatta.

 

Pentti Hakalan Visa-luentosalituolissa on jauhemaalattu metallirunko, nahkainen istuinosa sekä mustaksi käsitelty koivuviiluinen selkänoja-kirjoitusalustayhdistelmä. Kuvat: SM / JT.
 
Museon ystävien lahjoittamissa Pentti Hakalan Visa-luentosalituoleissa on jauhemaalattu metallirunko, nahkainen istuinosa sekä mustaksi käsitelty koivuviiluinen selkänoja-kirjoitusalustayhdistelmä. Kuvat: SM / JT.

 

Lisäksi Saarijärven museon ystävät ry on lahjoittanut seitsemän Pentti Hakalan vuonna 1993 suunnittelemaa Visa-luentosalituolia. Saarijärveläissyntyisen Hakalan mukaan Visa-tuoleja on julkisissa tiloissa vielä nykytaiteen museo Kiasmassa ja entisessä Taideteollisessa korkeakoulussa. Professori Jouko Järvisalon mukaan tuolia on käytetty myös Turun yliopiston taidehistorian laitoksen tiloissa. Yhdistys löysi ja osti veistokselliset kalusteharvinaisuudet Pohjoismaisen designin nettikirpputorilta Facebookista. Risto Oksasen Kangasalta noutamista tuoleista yksi lahjoitettiin museon kokoelmiin ja kuusi tuolia tulee myöhemmin käyttöön museon päärakennuksen peruskorjattuihin tiloihin yleisökalusteiksi. Vuonna 1949 syntynyt Pentti Hakala valmistui sisustusarkkitehdiksi vuonna 1982, jolloin hän suunnitteli myös ensimmäisen tuolinsa. Hakalan suunnittelemia huonekaluja sekä design-tuotteita nähtiin tämän jälkeen useiden julkiskalusteita valmistavien yritysten tuotannossa. Hakala myös opetti pitkään Lahden muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Nykyään Pentti Hakalan käsityötaito näkyy vapaassa veistotaiteessa. Hänen ja Kuutti Lavosen taidetta nähtiin viime kesänä myös Saarijärven museon näyttelyssä.

 


 

Kirsi Tapperin näyttelyn avajaisia vietettiin Juholassa 14.6.2019

 

Kirsi Tapperin näyttelyn avajaisia vietettiin Juholassa 14.6.2019. Kuvat: SM / JT.
 
Yläkuvassa Kirsi Tapper Juholan pihamaalla takanaan Leuhunjoki. Avajaisten avaussanat esitti Tapperien Taideseuran puheenjohtaja Eeva Kuusela (kesk. vas.) ja ripsumalauluja Harri Tapperin teksteihin kuultiin Leena Silvastin ja Jesi Blomgrenin esittäminä (kesk. oik.). Avajaisten tarjoilusta vastasivat tuttuun tapaan Tarvaalan kyläaktiivit. Kuvat: SM / JT.

 

Juholan pitkäaikaisen residenssitaiteilija Kirsi Tapperin 60-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisia juhlittiin Tapperien Juholassa perjantaina 14.6.2019. Kirsi Tapper – Veistoksia -näyttelyyn voi tutustua Juholan pihalla sijaitsevassa Galleria Jarskassa 15.6.–18.8.2019 la–su klo 12–16. 

 

Kirsi Tapperin veistoksia Juholan Galleria Jarskassa. Kuvat: SM / JT.
 
Galleria Jarskassa esillä olevan näyttelyn teoksissa näkyy Kirsi Tapperin lempiaihe hevoset. Mukana on taiteilijan tyyliin myös aimo annos huumoria. Troikkanov-teoksen (2019, puu ja väri) hevosella on selässään ranskanbulldoggi-kolmikko. Kuvat: SM / JT.

 


 

Kirsi Tapper – Veistoksia. Residenssitaiteilijan 60-vuotisjuhlanäyttelyn avajaiset Tapperien Juholassa pe 14.6.2019 klo 18.00

 

Vas. Kirsi Tapperin Tammanovski (2019, puu ja väri. k 50cm, l 63 cm, s 13cm). Kuva: Terjo Kiljunen. Oik. Kirsi Tapper Jarskan edessä Pellavaletit ja puujalka -näyttelyn avajaisissa 21.6.2000. Kuva: SM / Kari Kotilainen.
 

Vas. Kirsi Tapperin Tammanovski (2019, puu ja väri. k 50cm, l 63 cm, s 13cm). Kuva: Terjo Kiljunen. Oik. Kirsi Tapper Galleria Jarskan edessä Pellavaletit ja puujalka -näyttelyn avajaisissa 21.6.2000. Kuva: SM / Kari Kotilainen.

 

Kirsi Tapper – Veistoksia -näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 14.6.2019 kello 18.00 Tapperien Juholassa. Voit ladata Juholan pitkäaikaisen residenssitaiteilijan 60-vuotisjuhlanäyttelyn kutsun pdf-muodossa tästä linkistä. Galleria Jarskassa esillä olevan näyttelyn avajaisissa esiintyvät hankasalmelaiset muusikot Leena Silvast ja Jesi Blomgren. He esittävät lehmien ripsumalauluja Harri Tapperin teksteihin.

Kirsi Tapper on omistanut näyttelyn mummulleen, Tapperin taiteilijaveljesten äidille Aino Tapperille. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta. Näyttelyä on tukenut Taiteen keskustoimikunta.

Juholan osoite on Ryöppäläntie 59, 43130 Tarvaala (Saarijärvi). Näyttely on avoinna 15.6.–18.8.2019, la–su kello 12–16. Lämpimästi tervetuloa!

 


 

Kivi tippui Kivikauden kylän viereen 20.5.2019 – tällä kertaa traktorin kyydistä

 

kivikauden_kyla_pirste01.jpg
 
Summaseen iskeneen kappaleen aiheuttama pirstekartiokivi Pekka Rämäsen traktorin lavalla. Kiven nosti lavalle Antti Hänninen. Kuva: SM / JT.

 

Kivikauden kylään tuotiin maanantaina 20.5. pirstekartiokivi Summasjärven törmäyskraatterista kertovaan uutuusnäyttelyyn. Kivi on peräisin Jouni ja Timo Tikan omistamalta pellolta raivattujen kivien kasasta. Paikka on Kyyränraitin risteystä vastapäätä Kiimasjärventien varressa. Kiven hankinnassa ovat olleet puuhamiehinä Pekka Rämänen ja Heikki Takala Lanneveden Sampo-Nuorisoseura ry:stä. 

 

Pirstekartiokivi nostetaan sille varatulle paikalle. Kuvat: SM / JT.
 
Yläkuvassa Esko Hyvärinen nostamassa kaivinkoneellaan kiven sille varatulle paikalle. Nostoa seuraamassa Lanneveden kyläaktiivi Heikki Takala, joka oli Pekka Rämäsen kanssa kysymässä luvat maanomistajilta sekä järjestelemässä käytännön asioita. Alhaalla vasemmalla oikeaa asentoa kivelle hakemassa Saarijärven museon museonjohtaja Kari Kotilainen ja Kivikauden kylän rakennusmies Miikka Suihko. Oikealla lopputulosta tarkastelemassa Pekka Rämänen. Kuvat: SM / JT. 

 

Pirstekartiokivi ja yksi törmäyskraatterinäyttelyn tietotauluista. Kuva: SM / JT.
 
Pirstekartiokivi ja yksi puukehikkoa odottava törmäyskraatterinäyttelyn tietotauluista. Välistä näkyy Summasen selkä, jonne taivaankappale syöksyi korkeintaan 1880 miljoonaa vuotta sitten. Kraatterinäyttelyn tekstit laati ja asiantuntijana toimi FT Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutti ry:stä. Näyttelyssä on useita kuvia Geologian tutkimuskeskukselta ja Tarton yliopistosta. Näyttelyn suunnittelivat Kari Kotilainen ja Janne Timperi Saarijärven museosta.

 


 

Lisää valokuvia Tappereista Juholassa kesällä 2019

 

Tapperit valokuvissa Juholassa. Kuvat: SM / JT.
 

Terjo Kiljunen koosti viime kesänä tunnelmallisen valokuvasarjan Tapperien elämästä Juholan pihapiiriin ja tilan päärakennukseen. Kesällä 2019 valokuvia on luvassa taiteilijaveljesten lapsuuden ja nuoruuden kotitilan miljööseen lisää. Galleria Jarskassa on esillä Juholan pitkäaikaisen residenssitaiteilija Kirsi Tapperin 60-vuotisjuhlanäyttely. Kuvat: SM / JT.

 


 

Saarijärven museon kohteiden esitteet vuonna 2019

 

Saarijärven museon kohteiden esitteet vuonna 2019. Kuva: SM.
 
Saarijärven museon kohteiden esitteet vuonna 2019. Kuva: SM.

 

Saarijärven museon kohteiden vuoden 2019 esitteet löytyvät Esitteet ja kohteiden karttoja -alasivulta. Kesän 2019 uutuutena Toivi Järvisen taidekoti on avoinna 12.6.–17.8.2019 ke–la klo 12–17. Taidekodin ja museon pihalla Veistospuisto, perinnekasvitarha ja rantaniitty lampaineen ovat auki kellon ympäri. Museon kesäkohteet Kivikauden kylä, Säätyläiskotimuseo ja J. L. Runeberg -näyttely sekä Tapperien Juhola ja Galleria Jarska ovat avoinna normaalien kesäavoinnaoloaikojen mukaisesti. Saarijärven museon päärakennus on suljettu vuonna 2019 laajennuksen ja peruskorjauksen vuoksi.

 


 

 

Saarijärven naisen kansallispuku on tarkistettu!

 

Saarijärven museon on vahvasti mukana Saarijärvi-Seuran tuottamassa Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistamishankkeessa. Dokumentointi alkoi heti hankkeen alkuvaiheessa tutustumalla mm. Museoviraston arkistoon tallennettuun puvun alkuperäisaineistoon. Museo on tallentanut kaikki pukuhankkeeseen liittyneet tapahtumat kuvin ja äänittein ja runsas materiaali tallennetaan Saarijärven museon kokoelmiin. Tulevaisuudessa aineisto esitellään myös näyttelyn yhteydessä yleisölle.

Toinen hankkeeseen sisältynyt kurssi pidettiin la 16.2.2019 Saarijärven käsityökeskuksessa.  Tilaisuuden avasi kansallispukukonsultti Taina Kangas kertoen Saarijärven kansallispuvun tarkistamisen vaiheita ja kansallispukuvalmistaja Soja Murto-Hartikainen esitti Saarijärven mallipuvun vaiheita valmistajan silmin. Osallistujilla oli mahdollisuus myös käytännön harjoituksiin. Kurssilaisia oli läheltä ja kaukaa.
 

Kansallispukukurssi 16.2.2019i.jpg

 

 

Kansallispukukurssin työpaja.jpg

 

 


 

Puulustojen otto museon kokoelmien karsikkopuusta ja kahdesta ruuhesta 21.11.2018

 

Lustonäytettä poraamassa tutkija Tuomas Aakala (oik.) ja avustamassa Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Kuva: SM / KK.
 
Tutkija Tuomas Aakala Lustoajoituksesta otti karsikosta sekä kairaamalla että sahaamalla tarvittavat näytepalat tarkempaa analyysiä varten. Mukana näytteenotossa oli myös Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen (vas.). Kuva: SM / KK.

 

Pyhäkankaalla muutama vuosi sitten kaatunut ja jopa sahaamalla pätkitty ainutlaatuinen karsikkopuu on saatu Museoviraston päätöksellä Saarijärven museolle säilytettäväksi. Tavoite on saada karsikko mukaan tulevaan Saarijärven historiaa esittelevään perusnäyttelyosioon.

Pyhänkankaan karsikko sijaitsee Pyyrinlahdesta Kurelahteen johtavan vanhan tien varrella. Alueelta on vuonna 1962 kartoitettu 28 karsikkopuuta. Perimätiedon mukaan puita on ollut aikoinaan paljon enemmän. Vainajaa kuljetettaessa Saarijärvelle kirkkomaahan on Pyhänkankaalla pysähdytty lepuuttamaan hevosia ja samalla tehty karsikkopuu ja perimätiedon mukaan myös otettu ryyppy vainajan muistolle. Vanhin säilynyt vuosiluku karsikossa on 1833 ja nuorin 1897. Osassa puita arpi on kasvanut umpeen, eikä kaiverruksia ole enää näkyvissä. Museon kokoelmiin saadussa karsikossa on löydettävissä vuosiluvut 1855 sekä mahdollisesti luku 1858. Karsikon puu, jossa on teksti 1860 HP, on mm. yhdistetty Heikki Niilonpoika Paatelaiseen, joka on kirkonkirjojen mukaan kuollut kyseisenä vuonna halvaukseen 67 vuotiaana. Alue on Metsähallituksen hallinnassa ja Metsähallitus on lupautunut kustantamaan myös siirretyn karsikkopuun ajoituksen.

Tutkija Tuomas Aakala Lustoajoituksesta otti 21.11.2018 karsikosta sekä kairaamalla että sahaamalla tarvittavat näytepalat tarkempaa analyysiä varten. Mukana näytteenotossa oli myös Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Dendrokronologinen eli puulustoajoitus perustuu siihen, että tietyllä alueella samaan aikaan eläville samanlajisille puille muodostuu säänvaihteluiden myötä samalla tavoin vaihteleva sarja vuosirenkaita. Näitä vuosirengasketjuja vertaamalla ja yhdistämällä on voitu luoda ajoitusrekisteri johon vertaamalla näytteet voidaan ajoittaa tarkasti. Tavoitteena on tarkentaa siirretyn puun kasvuaika sekä siihen tehdyn karsikkoleiman ajoitus.  Näitä tietoja voidaan tutkimuksista odottaa tulevan tammikuun aikana.

 

Lustonäytettä poraamassa tutkija Tuomas Aakala. Oikealla porauksen tuloksena saatu näyte. Kuvat: SM / KK.
 

Lustonäytettä kairaamassa tutkija Tuomas Aakala. Oikealla kairauksen tuloksena saatu näyte. Kuvat: SM / KK.

 

Samassa yhteydessä otettiin näytteet myös Saarijärven museon kokoelmiin kuuluvista ruuhista, joita juuri parhaillaan siirretään peruskorjauksen tieltä väestötiloihin.  Näytteet otettiinkin kokoelmien yksipuisesta sekä vedessä erinomaisesti säilyneestä kaksipuisesta ruuhesta. Tavoite on saada näille säilyneiden ruuhien käyttöajalle tarkennusta. Kaikkiaan museolla on kuusi ruuhta. Tutkijoiden typologiaan perustuvan näkemyksen mukaan vanhimpina pidetään yksipuisia ruuhia, joista kehittyi edelleen kaksi- ja kolmipuiset ruuhet. Lopulta ruuhet jäivät vain veneiden emäpuiksi ja laidat valmistettiin jo ruoteisiin kiinnitetyistä laudoista. Vanhin ruuhilöytö Suomessa ajoittuu kivikaudelle ja se on löydetty Helsingin kalliosta – sen perusteella on valmistettu esimerkiksi Kivikauden kylän esittelyruuhet. Ruuhet ovat olleet merkittävä osa keräilytaloutta ja sen tärkeintä ruuanhankintamuotoa kalastusta. Tällaisia ruuhia on käytetty pienissä vesistöissä vielä 1900-luvullakin.

 

Aakala ottamassa näytettä yksipuisesta ruuhesta. Taustalla viimeisenä kaksipuinen ruuhi, josta otettiin myös näyte. Kuva: SM / JT.
 
Aakala ottamassa näytettä yksipuisesta ruuhesta. Taustalla viimeisenä kaksipuinen ruuhi, josta otettiin myös näyte. Kuva: SM / JT.

 


 

Museon peruskorjaus- ja laajennustyöt etenevät

 

Saarijärven museon peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pystytetty laajennusosan sokkeli tulevan lattian korkoon. Sokkeli valettiin 31.10.2018. Sisätiloissa museoesineiden suojaaminen ja pakkaaminen väliaikaissäilytystiloja varten jatkuu tiiviinä. Kuvat: SM / KK.

 

Saarijärven museon peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pystytetty laajennusosan sokkeli tulevan lattian korkoon. Sokkeli valettiin 31.10.2018. Sisätiloissa museoesineiden suojaaminen ja pakkaaminen väliaikaissäilytystiloja varten jatkuu tiiviinä. Työn etenemisestä tiedotetaan myös museon ajankohtaissivujen alalasivulla. Kuvat: SM / KK.

 


 

Museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto Saarijärven kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen

 

Saarijärven museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen.

 

Saarijärven museon remontin ja laajennuksen vuoksi museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto löytyvät tilapäisesti Saarijärven kaupungintalolta 26.9.2018 alkaen. Sisäänkäynti löytyy sinisen nuolen kohdalta yläkuvan mukaisesti. Tilat ovat avoinna ma–pe klo 8.00–16.00.

 

Saarijärven museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen.

 

Museon väliaikaiset toimistotilat löytyvät toisesta kerroksesta, jonne noustaan kierreportaat heti ulko-ovesta sisään astuttaessa (kuva vasemmalla). Toisessa kerroksessa museon toimistotilaan pääsee oikealla olevasta ovesta (kuva oikealla). Kuvat: SM / JT. 

 


 

Museo muuttaa ja muuttuu

 

Museon toimisto ja asiakaspalvelu siirtyvät syyskuussa SSYP:n tiloihin museorakennuksen remontin ja laajennuksen vuoksi.

 

Saarijärven museon remontin ja laajennuksen vuoksi museon toimisto ja asiakaspalvelu siirtyivät syyskuussa 2018 SSYP:n tiloihin, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Sähköpostit ja puhelinnumerot säilyvät entisellään. Myös näyttelytoiminta keskeytyy remontin ajaksi. Tietopalvelut toimivat peruskorjauksen ajan erittäin rajoitetusti, sillä museon kokoelmat siirtyvät toisiin tiloihin.

Museossa siirrytään myös uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään. Vanhasta järjestelmästä uuteen siirretään tiedot kuudesta eri aineistokokoelmasta, jotka käsittävät yli 126 000 kokoelmayksikköä. Museon kokoelmien tiedot tuotiin yleisön saataville Internetiin ensimmäisenä museona Keski-Suomessa ja uudella järjestelmällä varmistetaan saavutettavuus myös jatkossa.