Etusivu >> Museo >> Ajankohtaista
Ajankohtaista

Puulustojen otto museon kokoelmien karsikkopuusta ja kahdesta ruuhesta 21.11.2018

 

Lustonäytettä poraamassa tutkija Tuomas Aakala (oik.) ja avustamassa Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Kuva: SM / KK.
 
Tutkija Tuomas Aakala Lustoajoituksesta otti karsikosta sekä kairaamalla että sahaamalla tarvittavat näytepalat tarkempaa analyysiä varten. Mukana näytteenotossa oli myös Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen (vas.). Kuva: SM / KK.

 

Pyhäkankaalla muutama vuosi sitten kaatunut ja jopa sahaamalla pätkitty ainutlaatuinen karsikkopuu on saatu Museoviraston päätöksellä Saarijärven museolle säilytettäväksi. Tavoite on saada karsikko mukaan tulevaan Saarijärven historiaa esittelevään perusnäyttelyosioon.

Pyhänkankaan karsikko sijaitsee Pyyrinlahdesta Kurelahteen johtavan vanhan tien varrella. Alueelta on vuonna 1962 kartoitettu 28 karsikkopuuta. Perimätiedon mukaan puita on ollut aikoinaan paljon enemmän. Vainajaa kuljetettaessa Saarijärvelle kirkkomaahan on Pyhänkankaalla pysähdytty lepuuttamaan hevosia ja samalla tehty karsikkopuu ja perimätiedon mukaan myös otettu ryyppy vainajan muistolle. Vanhin säilynyt vuosiluku karsikossa on 1833 ja nuorin 1897. Osassa puita arpi on kasvanut umpeen, eikä kaiverruksia ole enää näkyvissä. Museon kokoelmiin saadussa karsikossa on löydettävissä vuosiluvut 1855 sekä mahdollisesti luku 1858. Karsikon puu, jossa on teksti 1860 HP, on mm. yhdistetty Heikki Niilonpoika Paatelaiseen, joka on kirkonkirjojen mukaan kuollut kyseisenä vuonna halvaukseen 67 vuotiaana. Alue on Metsähallituksen hallinnassa ja Metsähallitus on lupautunut kustantamaan myös siirretyn karsikkopuun ajoituksen.

Tutkija Tuomas Aakala Lustoajoituksesta otti 21.11.2018 karsikosta sekä kairaamalla että sahaamalla tarvittavat näytepalat tarkempaa analyysiä varten. Mukana näytteenotossa oli myös Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Dendrokronologinen eli puulustoajoitus perustuu siihen, että tietyllä alueella samaan aikaan eläville samanlajisille puille muodostuu säänvaihteluiden myötä samalla tavoin vaihteleva sarja vuosirenkaita. Näitä vuosirengasketjuja vertaamalla ja yhdistämällä on voitu luoda ajoitusrekisteri johon vertaamalla näytteet voidaan ajoittaa tarkasti. Tavoitteena on tarkentaa siirretyn puun kasvuaika sekä siihen tehdyn karsikkoleiman ajoitus.  Näitä tietoja voidaan tutkimuksista odottaa tulevan tammikuun aikana.

 

Lustonäytettä poraamassa tutkija Tuomas Aakala. Oikealla porauksen tuloksena saatu näyte. Kuvat: SM / KK.
 

Lustonäytettä kairaamassa tutkija Tuomas Aakala. Oikealla kairauksen tuloksena saatu näyte. Kuvat: SM / KK.

 

Samassa yhteydessä otettiin näytteet myös Saarijärven museon kokoelmiin kuuluvista ruuhista, joita juuri parhaillaan siirretään peruskorjauksen tieltä väestötiloihin.  Näytteet otettiinkin kokoelmien yksipuisesta sekä vedessä erinomaisesti säilyneestä kaksipuisesta ruuhesta. Tavoite on saada näille säilyneiden ruuhien käyttöajalle tarkennusta. Kaikkiaan museolla on kuusi ruuhta. Tutkijoiden typologiaan perustuvan näkemyksen mukaan vanhimpina pidetään yksipuisia ruuhia, joista kehittyi edelleen kaksi- ja kolmipuiset ruuhet. Lopulta ruuhet jäivät vain veneiden emäpuiksi ja laidat valmistettiin jo ruoteisiin kiinnitetyistä laudoista. Vanhin ruuhilöytö Suomessa ajoittuu kivikaudelle ja se on löydetty Helsingin kalliosta – sen perusteella on valmistettu esimerkiksi Kivikauden kylän esittelyruuhet. Ruuhet ovat olleet merkittävä osa keräilytaloutta ja sen tärkeintä ruuanhankintamuotoa kalastusta. Tällaisia ruuhia on käytetty pienissä vesistöissä vielä 1900-luvullakin.

 

Aakala ottamassa näytettä yksipuisesta ruuhesta. Taustalla viimeisenä kaksipuinen ruuhi, josta otettiin myös näyte. Kuva: SM / JT.
 
Aakala ottamassa näytettä yksipuisesta ruuhesta. Taustalla viimeisenä kaksipuinen ruuhi, josta otettiin myös näyte. Kuva: SM / JT.

 


 

Museon peruskorjaus- ja laajennustyöt etenevät

 

Saarijärven museon peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pystytetty laajennusosan sokkeli tulevan lattian korkoon. Sokkeli valettiin 31.10.2018. Sisätiloissa museoesineiden suojaaminen ja pakkaaminen väliaikaissäilytystiloja varten jatkuu tiiviinä. Kuvat: SM / KK.

 

Saarijärven museon peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pystytetty laajennusosan sokkeli tulevan lattian korkoon. Sokkeli valettiin 31.10.2018. Sisätiloissa museoesineiden suojaaminen ja pakkaaminen väliaikaissäilytystiloja varten jatkuu tiiviinä. Työn etenemisestä tiedotetaan myös museon ajankohtaissivujen alalasivulla. Kuvat: SM / KK.

 


 

Museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto Saarijärven kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen

 

Saarijärven museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen.

 

Saarijärven museon remontin ja laajennuksen vuoksi museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto löytyvät tilapäisesti Saarijärven kaupungintalolta 26.9.2018 alkaen. Sisäänkäynti löytyy sinisen nuolen kohdalta yläkuvan mukaisesti. Tilat ovat avoinna ma–pe klo 8.00–16.00.

 

Saarijärven museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen.

 

Museon väliaikaiset toimistotilat löytyvät toisesta kerroksesta, jonne noustaan kierreportaat heti ulko-ovesta sisään astuttaessa (kuva vasemmalla). Toisessa kerroksessa museon toimistotilaan pääsee oikealla olevasta ovesta (kuva oikealla). Kuvat: SM / JT. 

 


 

300 kävijää koko perheen Tulet!-tapahtumassa Kivikauden kylässä 22.9.2018

 

Tulet!-tapahtuma järjestettiin Kivikauden kylässä 22.9.2018. Kuvat: SM / Tarja Merruntaus-Peltola ja eräopas Joona Urpilainen.

 

Saarijärven taiteilijaseura Sienan hallinnoima Pensselit sannasta -hanke järjesti koko perheen Tulet!-syystapahtuman Kivikauden kylässä lauantaina 22.9.2018. Ohjelmassa oli mm. Minna Koskenlahden ja Antti Korholan esittämää musiikkia, maalausta ja savitöitä Sienan johdolla sekä Rolf Grönfältin lukemia kummitustarinoita. Vieraat pääsivät hiomaan myös erätaitojaan ja koettamaan kuoppasaunaa. Kivikauden kylään oli myös mahdollisuus majoittua yöksi. Tapahtumaa valaisseista tulista vastasi Tarvaalan kyläyhdistys. Kuvat: SM / Tarja Merruntaus-Peltola ja eräopas Joona Urpilainen.

Alla olevassa videossa Marko Henttinen antaa taidonnäytteen ohjelmaan kuuluneesta tulennielennästä. Kuvaus: Tarja Merruntaus-Peltola.

 

 

 


 

 

Pentti Hakalan ja Kuutti Lavosen näyttelyn päättäjäisiä vietettiin su 9.9.2018

 

Pentti Hakalan ja Kuutti Lavosen näyttelyn päättäjäisiä vietettiin museolla 9.9.2018. Kuvat: SM/JT.

 

Sunnuntaina 9.9.2018 museolla vietettiin Pentti Hakalan ja Kuutti Lavosen näyttelyn "Tuleva" päättäjäisiä. Suositussa näyttelyssä kävi yhteensä 3 650 kävijää ja lopetustilaisuuskin houkutteli paikalle yli sata taiteen ystävää. Ohjelmassa oli Kuutti Lavosen esitelmä taideteoksen nimestä ja Pentti Hakalan sekä Kuutti Lavosen kaksi kierrosta näyttelyssä. Väliajalla nauttiin kahvia ja kuunnelttiin vanhaa jatsia Visa Törmälän soittamana. Kuvat: SM / JT.

 


 

Museo muuttaa ja muuttuu

 

Museon toimisto ja asiakaspalvelu siirtyvät syyskuussa SSYP:n tiloihin museorakennuksen remontin ja laajennuksen vuoksi.

 

Saarijärven museon remontin ja laajennuksen vuoksi museon toimisto ja asiakaspalvelu siirtyvät syyskuussa SSYP:n tiloihin, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Sähköpostit ja puhelinnumerot säilyvät entisellään. Myös näyttelytoiminta keskeytyy remontin ajaksi. Tietopalvelut toimivat erittäin rajoitetusti syyskuusta 2018 lokakuuhun 2019 saakka, sillä museon kokoelmat siirtyvät toisiin tiloihin.

Museossa siirrytään myös uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään ensi vuonna. Vanhasta järjestelmästä uuteen siirretään tiedot kuudesta eri aineistokokoelmasta, jotka käsittävät yli 126 000 kokoelmayksikköä. Museon kokoelmien tiedot tuotiin yleisön saataville Internetiin ensimmäisenä museona Keski-Suomessa ja uudella järjestelmällä varmistetaan saavutettavuus myös jatkossa.  

 


 

Matti Lunttila lahjoitti karhuntaljan museon kokoelmiin 15.8.2018

 

Matti Lunttila lahjoitti 15.8.2018 Saarijärven museon kokoelmiin kaatamansa karhun taljan. Kuvassa karhuntaljan museolle tuonut Matti Lunttilan poika Juha Lunttila. Kuva: SM / Kari Kotilainen.
 

Karhuntaljan museolle tuonut Matti Lunttilan poika Juha Lunttila. Kuva: SM / Kari Kotilainen.

 

Matti Lunttila lahjoitti 15.8.2018 Saarijärven museon kokoelmiin kaatamansa karhun taljan.  Lunttila ampui karhun hirvitornista 26.9.2002 Harjun pellolla Saarijärven Kekkilässä.   Koko kesän lähistöllä kierrellyttä karhua oli kytätty kolmisen viikkoa, kun se osui jahtiseurueen eteen. Kaadettu naaraskarhu painoi vajaat 200 kiloa ja etutassun leveys oli 12 senttiä.  Kaadosta uutisoitiin aikoinaan Sampo-lehdessä, Oksa-lehdessä ja Keskisuomalaisessa. Matti Lunttila kuvasi kohtaamistaan karhun kanssa voimakkaaksi eräkokemukseksi.  Karhuntalja riippui vuosikausia hänen kotinsa seinällä.

 

Museolle lahjoitettu karhuntalja. Kuva: SM / Kari Kotilainen.
 

Museolle lahjoitettu karhuntalja. Kuva: SM / Kari Kotilainen.

 
 

 

Saarijärvi-Seuran 70-vuotisjuhlavuoden puun istuttaminen 16.8.2018

 

Juhlavuoden puu istutetettiin torstaina 16.8.2018 Paavon patsaan välittömään läheisyyteen. Paikalla oli kolmetoista Saarijärven Paavoa. Puun istuttavat Pirjo Luotola ja Esko Talvilahti. Tilaisuuden juonsi seuran puheenjohtaja Esa Hakkarainen.

 

ww._img_1388.jpg
 
 
ww._img_1432.jpg

 

ww._img_1439.jpg

 

 


 

Saarijärven museon pihapiirissä järjestetiin loistavat puutarhajuhlat ke 1.8.2018

 

Tapahtumarikkaassa tilaisuudessa esiteltiin Saarijärv-iSeuran toimesta vanhoja autoja ja moottoripyöriä, Dixie Paavot musisoivat Toivi Järvisen terassilla runsaalle yli 300 päiselle yleisölle. Paikalla oli myös taidepaja sekä taide- ja käsityömyyntiä. Lapsille oli oma veistosten pesutilaisuus. Järvisen taidekodissa oli myös opastettu kierros ja päärakennuksessa oli esillä Lavosen ja Hakalan näyttely. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Saarijärven museo, Saarijärven taiteilijaseura Siena ry/Pensselit sannasta -hanke sekä Saarijärvi-Seura r:y. Kuvat: SM/KK.

 

w._img_1174.jpg

 

 

w.img_1167.jpg

 

ww._img_1195.jpg

 


 

Saarijärvellä 100 vuotta sitten -tapahtuma 28.3.2018 ja museon tuleva nettinäyttely aiheesta

 

Saarijärvellä 100 vuotta sitten -tilaisuus Saarijärvi-salissa 28.3.2018. Kuvat: SM / JT.

 

Saarijärvi-salissa keskusteltiin 28.3.2018 vuoden 1918 tapahtumista kaupungin, museon, Saarijärvi-Seuran ja Saarijärven Reserviupseerien järjestämässä esitelmä- ja keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Timo Rusanen ja esitelmän pitivät Saarijärven Reserviupseerien Tero Tamminen sekä Saarijärven museon museonjohtaja Kari Kotilainen. Yleisö toi esille mielenkiintoista lisätietoa sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Tilaisuuteen otti osaa 80 henkilöä.

 

Vuoden 1918 tapahtumien aikajana ja tilastoja

 

Vuoden 1918 tapahtumien aikajana ja tilastoja. Kuva: SM.

 

Museon ja Tero Tammisen tutkimusten pohjalta valmistuu kevään aikana myös Saarijärven museon tekemä nettinäyttely vuoden 1918 tapahtumiin liittyen. Sitä ennen voit tutustua Saarijärven ja Pylkönmäen tapahtumien ympärille koottuun aikajanaan, jossa on näkyvillä myös sidos muun Suomen tapahtumiin ja Euroopassa riehuneeseen I maailmansotaan. Löydät aikajanan tästä linkistä (pdf). Museo on koostanut myös sotaan liittyviä tilastoja, jotka löydät tästä linkistä (pdf).

Kuvat: SM / JT.