Etusivu >> Museo >> Ajankohtaista
Ajankohtaista

Kivi tippui Kivikauden kylän viereen 20.5.2019 – tällä kertaa traktorin kyydistä

 

kivikauden_kyla_pirste01.jpg
 
Summaseen iskeneen kappaleen aiheuttama pirstekartiokivi Pekka Rämäsen traktorin lavalla. Kiven nosti lavalle Antti Hänninen. Kuva: SM / JT.

 

Kivikauden kylään tuotiin maanantaina 20.5. pirstekartiokivi Summasjärven törmäyskraatterista kertovaan uutuusnäyttelyyn. Kivi on peräisin Jouni ja Timo Tikan omistamalta pellolta raivattujen kivien kasasta. Paikka on Kyyränraitin risteystä vastapäätä Kiimasjärventien varressa. Kiven hankinnassa ovat olleet puuhamiehinä Pekka Rämänen ja Heikki Takala Lanneveden Sampo-Nuorisoseura ry:stä. 

 

Pirstekartiokivi nostetaan sille varatulle paikalle. Kuvat: SM / JT.
 
Yläkuvassa Esko Hyvärinen nostamassa kaivinkoneellaan kiven sille varatulle paikalle. Nostoa seuraamassa Lanneveden kyläaktiivi Heikki Takala, joka oli Pekka Rämäsen kanssa kysymässä luvat maanomistajilta sekä järjestelemässä käytännön asioita. Alhaalla vasemmalla oikeaa asentoa kivelle hakemassa Saarijärven museon museonjohtaja Kari Kotilainen ja Kivikauden kylän rakennusmies Miikka Suihko. Oikealla lopputulosta tarkastelemassa Pekka Rämänen. Kuvat: SM / JT. 

 

Pirstekartiokivi ja yksi törmäyskraatterinäyttelyn tietotauluista. Kuva: SM / JT.
 
Pirstekartiokivi ja yksi puukehikkoa odottava törmäyskraatterinäyttelyn tietotauluista. Välistä näkyy Summasen selkä, jonne taivaankappale syöksyi korkeintaan 1880 miljoonaa vuotta sitten. Kraatterinäyttelyn tekstit laati ja asiantuntijana toimi FT Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutti ry:stä. Näyttelyssä on useita kuvia Geologian tutkimuskeskukselta ja Tarton yliopistosta. Näyttelyn suunnittelivat Kari Kotilainen ja Janne Timperi Saarijärven museosta.

 


 

Lisää valokuvia Tappereista Juholassa kesällä 2019

 

Tapperit valokuvissa Juholassa. Kuvat: SM / JT.
 

Terjo Kiljunen koosti viime kesänä tunnelmallisen valokuvasarjan Tapperien elämästä Juholan pihapiiriin ja tilan päärakennukseen. Kesällä 2019 valokuvia on luvassa taiteilijaveljesten lapsuuden ja nuoruuden kotitilan miljööseen lisää. Galleria Jarskassa on esillä Juholan pitkäaikaisen residenssitaiteilija Kirsi Tapperin 60-vuotisjuhlanäyttely. Kuvat: SM / JT.

 


 

Saarijärven museon kohteiden esitteet vuonna 2019

 

Saarijärven museon kohteiden esitteet vuonna 2019. Kuva: SM.
 
Saarijärven museon kohteiden esitteet vuonna 2019. Kuva: SM.

 

Saarijärven museon kohteiden vuoden 2019 esitteet löytyvät Esitteet ja kohteiden karttoja -alasivulta. Kesän 2019 uutuutena Toivi Järvisen taidekoti on avoinna 12.6.–17.8.2019 ke–la klo 12–17. Taidekodin ja museon pihalla Veistospuisto, perinnekasvitarha ja rantaniitty lampaineen ovat auki kellon ympäri. Museon kesäkohteet Kivikauden kylä, Säätyläiskotimuseo ja J. L. Runeberg -näyttely sekä Tapperien Juhola ja Galleria Jarska ovat avoinna normaalien kesäavoinnaoloaikojen mukaisesti. Saarijärven museon päärakennus on suljettu vuonna 2019 laajennuksen ja peruskorjauksen vuoksi.

 


 

 

Saarijärven naisen kansallispuku on tarkistettu!

 

Saarijärven museon on vahvasti mukana Saarijärvi-Seuran tuottamassa Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistamishankkeessa. Dokumentointi alkoi heti hankkeen alkuvaiheessa tutustumalla mm. Museoviraston arkistoon tallennettuun puvun alkuperäisaineistoon. Museo on tallentanut kaikki pukuhankkeeseen liittyneet tapahtumat kuvin ja äänittein ja runsas materiaali tallennetaan Saarijärven museon kokoelmiin. Tulevaisuudessa aineisto esitellään myös näyttelyn yhteydessä yleisölle.

Toinen hankkeeseen sisältynyt kurssi pidettiin la 16.2.2019 Saarijärven käsityökeskuksessa.  Tilaisuuden avasi kansallispukukonsultti Taina Kangas kertoen Saarijärven kansallispuvun tarkistamisen vaiheita ja kansallispukuvalmistaja Soja Murto-Hartikainen esitti Saarijärven mallipuvun vaiheita valmistajan silmin. Osallistujilla oli mahdollisuus myös käytännön harjoituksiin. Kurssilaisia oli läheltä ja kaukaa.
 

Kansallispukukurssi 16.2.2019i.jpg

 

 

Kansallispukukurssin työpaja.jpg

 

 


 

Puulustojen otto museon kokoelmien karsikkopuusta ja kahdesta ruuhesta 21.11.2018

 

Lustonäytettä poraamassa tutkija Tuomas Aakala (oik.) ja avustamassa Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Kuva: SM / KK.
 
Tutkija Tuomas Aakala Lustoajoituksesta otti karsikosta sekä kairaamalla että sahaamalla tarvittavat näytepalat tarkempaa analyysiä varten. Mukana näytteenotossa oli myös Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen (vas.). Kuva: SM / KK.

 

Pyhäkankaalla muutama vuosi sitten kaatunut ja jopa sahaamalla pätkitty ainutlaatuinen karsikkopuu on saatu Museoviraston päätöksellä Saarijärven museolle säilytettäväksi. Tavoite on saada karsikko mukaan tulevaan Saarijärven historiaa esittelevään perusnäyttelyosioon.

Pyhänkankaan karsikko sijaitsee Pyyrinlahdesta Kurelahteen johtavan vanhan tien varrella. Alueelta on vuonna 1962 kartoitettu 28 karsikkopuuta. Perimätiedon mukaan puita on ollut aikoinaan paljon enemmän. Vainajaa kuljetettaessa Saarijärvelle kirkkomaahan on Pyhänkankaalla pysähdytty lepuuttamaan hevosia ja samalla tehty karsikkopuu ja perimätiedon mukaan myös otettu ryyppy vainajan muistolle. Vanhin säilynyt vuosiluku karsikossa on 1833 ja nuorin 1897. Osassa puita arpi on kasvanut umpeen, eikä kaiverruksia ole enää näkyvissä. Museon kokoelmiin saadussa karsikossa on löydettävissä vuosiluvut 1855 sekä mahdollisesti luku 1858. Karsikon puu, jossa on teksti 1860 HP, on mm. yhdistetty Heikki Niilonpoika Paatelaiseen, joka on kirkonkirjojen mukaan kuollut kyseisenä vuonna halvaukseen 67 vuotiaana. Alue on Metsähallituksen hallinnassa ja Metsähallitus on lupautunut kustantamaan myös siirretyn karsikkopuun ajoituksen.

Tutkija Tuomas Aakala Lustoajoituksesta otti 21.11.2018 karsikosta sekä kairaamalla että sahaamalla tarvittavat näytepalat tarkempaa analyysiä varten. Mukana näytteenotossa oli myös Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Dendrokronologinen eli puulustoajoitus perustuu siihen, että tietyllä alueella samaan aikaan eläville samanlajisille puille muodostuu säänvaihteluiden myötä samalla tavoin vaihteleva sarja vuosirenkaita. Näitä vuosirengasketjuja vertaamalla ja yhdistämällä on voitu luoda ajoitusrekisteri johon vertaamalla näytteet voidaan ajoittaa tarkasti. Tavoitteena on tarkentaa siirretyn puun kasvuaika sekä siihen tehdyn karsikkoleiman ajoitus.  Näitä tietoja voidaan tutkimuksista odottaa tulevan tammikuun aikana.

 

Lustonäytettä poraamassa tutkija Tuomas Aakala. Oikealla porauksen tuloksena saatu näyte. Kuvat: SM / KK.
 

Lustonäytettä kairaamassa tutkija Tuomas Aakala. Oikealla kairauksen tuloksena saatu näyte. Kuvat: SM / KK.

 

Samassa yhteydessä otettiin näytteet myös Saarijärven museon kokoelmiin kuuluvista ruuhista, joita juuri parhaillaan siirretään peruskorjauksen tieltä väestötiloihin.  Näytteet otettiinkin kokoelmien yksipuisesta sekä vedessä erinomaisesti säilyneestä kaksipuisesta ruuhesta. Tavoite on saada näille säilyneiden ruuhien käyttöajalle tarkennusta. Kaikkiaan museolla on kuusi ruuhta. Tutkijoiden typologiaan perustuvan näkemyksen mukaan vanhimpina pidetään yksipuisia ruuhia, joista kehittyi edelleen kaksi- ja kolmipuiset ruuhet. Lopulta ruuhet jäivät vain veneiden emäpuiksi ja laidat valmistettiin jo ruoteisiin kiinnitetyistä laudoista. Vanhin ruuhilöytö Suomessa ajoittuu kivikaudelle ja se on löydetty Helsingin kalliosta – sen perusteella on valmistettu esimerkiksi Kivikauden kylän esittelyruuhet. Ruuhet ovat olleet merkittävä osa keräilytaloutta ja sen tärkeintä ruuanhankintamuotoa kalastusta. Tällaisia ruuhia on käytetty pienissä vesistöissä vielä 1900-luvullakin.

 

Aakala ottamassa näytettä yksipuisesta ruuhesta. Taustalla viimeisenä kaksipuinen ruuhi, josta otettiin myös näyte. Kuva: SM / JT.
 
Aakala ottamassa näytettä yksipuisesta ruuhesta. Taustalla viimeisenä kaksipuinen ruuhi, josta otettiin myös näyte. Kuva: SM / JT.

 


 

Museon peruskorjaus- ja laajennustyöt etenevät

 

Saarijärven museon peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pystytetty laajennusosan sokkeli tulevan lattian korkoon. Sokkeli valettiin 31.10.2018. Sisätiloissa museoesineiden suojaaminen ja pakkaaminen väliaikaissäilytystiloja varten jatkuu tiiviinä. Kuvat: SM / KK.

 

Saarijärven museon peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pystytetty laajennusosan sokkeli tulevan lattian korkoon. Sokkeli valettiin 31.10.2018. Sisätiloissa museoesineiden suojaaminen ja pakkaaminen väliaikaissäilytystiloja varten jatkuu tiiviinä. Työn etenemisestä tiedotetaan myös museon ajankohtaissivujen alalasivulla. Kuvat: SM / KK.

 


 

Museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto Saarijärven kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen

 

Saarijärven museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen.

 

Saarijärven museon remontin ja laajennuksen vuoksi museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto löytyvät tilapäisesti Saarijärven kaupungintalolta 26.9.2018 alkaen. Sisäänkäynti löytyy sinisen nuolen kohdalta yläkuvan mukaisesti. Tilat ovat avoinna ma–pe klo 8.00–16.00.

 

Saarijärven museon toimisto ja tietopalvelut sekä aineiston vastaanotto kaupungintalolla 26.9.2018 alkaen.

 

Museon väliaikaiset toimistotilat löytyvät toisesta kerroksesta, jonne noustaan kierreportaat heti ulko-ovesta sisään astuttaessa (kuva vasemmalla). Toisessa kerroksessa museon toimistotilaan pääsee oikealla olevasta ovesta (kuva oikealla). Kuvat: SM / JT. 

 


 

Museo muuttaa ja muuttuu

 

Museon toimisto ja asiakaspalvelu siirtyvät syyskuussa SSYP:n tiloihin museorakennuksen remontin ja laajennuksen vuoksi.

 

Saarijärven museon remontin ja laajennuksen vuoksi museon toimisto ja asiakaspalvelu siirtyivät syyskuussa 2018 SSYP:n tiloihin, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Sähköpostit ja puhelinnumerot säilyvät entisellään. Myös näyttelytoiminta keskeytyy remontin ajaksi. Tietopalvelut toimivat peruskorjauksen ajan erittäin rajoitetusti, sillä museon kokoelmat siirtyvät toisiin tiloihin.

Museossa siirrytään myös uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään. Vanhasta järjestelmästä uuteen siirretään tiedot kuudesta eri aineistokokoelmasta, jotka käsittävät yli 126 000 kokoelmayksikköä. Museon kokoelmien tiedot tuotiin yleisön saataville Internetiin ensimmäisenä museona Keski-Suomessa ja uudella järjestelmällä varmistetaan saavutettavuus myös jatkossa.