Kotitalouksien jätehuolto

Kannonkoskella, Karstulassa, Kinnulassa, Kivijärvellä, Multialla, Petäjävedellä, Saarijärvellä, Uuraisilla ja Äänekoskella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä. Jätehuoltoon liittyminen tehdään täyttämällä jätehuoltolomake. Jätehuoltoon voi liittyä myös sähköisesti Sammakkokankaan sivuilla. Vaihtoehtoisesti voit käyttää tulostettavia tai sähköisesti täytettäviä lomakkeita. Lomakkeen voi palauttaa myös sähköpostitse lomakkeella ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Jätehuoltoviranomainen seuraa kiinteistöjen jätehuoltoon  liittymisvelvoitteen täyttymistä.

Kaikilta kiinteistöiltä peritään jätehuollon perusmaksua, jolla katetaan hyöty- ja vaarallisten jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely, jäteneuvonta, tiedotus ja jätelautakunnan kulut.

Vakituisten kiinteistöjen liittyminen jätehuoltoon

1	Ensisijainen vaihtoehto liittymiselle on kiinteistökohtainen jäteastia. Jäteastian koko tulee mitoittaa kiinteistön tarpeisiin nähden oikeaksi. Pisin tyhjennysväli jätehuoltomääräysten mukaan on kahdeksan viikkoa (8 viikkoa), jonka voi saada vain kiinteistö, jolla asuu vakituisesti 1-2 henkilö ja jolla on käytössä korkeintaan 240 litran jäteastia.
2	Kiinteistöt voivat käyttää myös lähinaapurin kanssa yhteistä jäteastiaa. Yhteisen jäteastian käytöstä on ilmoitettava erillisellä kimppa-lomakkeella.
3	Vakituinen kiinteistö voi jätehuoltomääräysten mukaisen siirtymäajan jälkeen käyttää alueellista sekajätepistepistettä vain jätehuoltoviranomaisen poikkeuspäätöksellä. Vakituiset kiinteistöt ohjataan jatkossa käyttämään kiinteistökohtaista tai naapurien kanssa yhteistä sekajäteastiaa.

 

Jätehuoltoon liittyminen Hankasalmella, Pihtiputaalla ja Viitasaarella

Hankasalmen, Pihtiputaalla ja Viitasaarella on voimassa  kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tässä järjestelmässä kiinteistön haltija sopii haluamansa kuljetusyrittäjän kanssa jäteastian tyhjennyksestä. Liittymisvaihtoehdot jätehuoltoon ovat näissä kunnissa samat kuin muissa kunnissa ainoa ero on, että sopimus jäteastioiden tyhjennyksestä tehdään yksityisen kuljetusyrittäjän kanssa, ei Sammakkokangas Oy:n kanssa.

Sydän-Suomen jätelautakunta on tehnyt päätöksen 26.4.2022 § 16 siirtyä myös näissä kunnissa siirtymäajalla kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen järjestelmään. Hankasalmella muutos tapahtuu 1.9.2025 alkaen ja Pihtiputaalla sekä Viitasaarella 1.5.2025 alkaen.

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto

Vapaa-ajan kiinteistö voi liittyä jätehuoltoon valitsemalla kiinteistön käyttöön nähden sopivan tavan. Liittymistavalla voi vaikuttaa kiinteistöltä perittävän jätemaksun suuruuteen.

Vapaa-ajan kiinteistö voi liittyä jätehuoltoon kolmella tapaa:

1	Liittymällä aluekeräyspisteen käyttäjäksi (jäteyhtiön ylläpitämät keräyspisteet, joihin sekajäte toimitetaan). Ensisijaisesti vapaa-ajan kiinteistöille tarjottava palvelu.
2	Hankkimalla oman astian, jolloin astian minimityhjennysvaatimus on 3 tyhjennystä vuodessa
3	Hankkimalla yhteisen astian lähinaapureiden kesken.

 

Oman kiinteistökohtainen astia on hyvä vaihtoehto vapaa-ajan kiinteistön jätehuollolle silloin, kun jäteastia on sijoitettavissa vahvistetun jätereitin varrelle ja kiinteistön käyttö on sellaista, että jäteastialle on mielekästä ja järkevää määritellä säännöllinen tyhjennysrytmi vähintään kesäkaudeksi. Vapaa-ajan asunnon jäteastian minimityhjennysvelvoite on 3 tyhjennystä/vuosi. Lähekkäin sijaitsevat vapaa-ajan kiinteistöt voivat hankkia myös yhteisen jäteastian, jolloin kustannukset jaetaan osakkaiden kesken.

Aluekeräyspisteen käyttö on joustava vaihtoehto jätehuoltoon liittymiseen silloin, kun mökin sijainti on kaukana vahvistetusta jätereitistä ja kiinteistöllä asuminen on epäsäännöllistä. Lähimmän aluekeräyspisteen sijainnin löydät helposti kierratys.info -sivuilta.

 

Kaikilla kiinteistöillä on hyötyjätteiden lajitteluvelvollisuus. Sekajätteestä on kerättävä erilleen biojäte, lasi, metalli, muovi, kartonki ja paperi. Kotitalouksien hyötyjätteet toimitetaan aluekeräyspisteisiin tai Ringin ylläpitämiin ekopisteisiin. Kaikilla keräyspisteillä ei välttämättä kerätä kaikkia jätejakeita. Yli viiden huoneiston kiinteistöillä hyötyjätteet kerätään kiinteistökohtaisiin jäteastioihin.

Tiedot aluekeräyspisteiden ja ekopisteiden sijainneista löytyvät:

Ringin ylläpitämät ekopisteet.

Sammakkokankaan aluekeräyspisteet.

Aluekeräyspisteiden sijainnit on löydettävissä myös  kierratys.info -sivuilta.

Biojätteen osalta kiinteistö voi liittyä biojätteen erilliskeräykseen kiinteistökohtaisella astialla tai kimppa-astialla. Yhteisen biojäteastian käyttö on suositeltavaa, jos biojätettä kertyy vähän suhteessa tiheisiin tyhjennysväleihin. Jos kiinteistö ei ole liittynyt biojätteen erilliskeräykseen tulee biojäte omatoimisesti kompostoida kiinteistöllä. Kompostorin tulee olla tiivis, kannellinen, haittaeläimiltä suojattu ja lämpöeristetty.

Kotitalouksien vaaralliset jätteet tulee toimittaa jäteasemalle tai jätekeskukseen. Tyypillisimpiä kotitalouksien vaarallisia jätteitä ovat voimakkaat pesu- ja puhdistusaineet, liimat, lakat, maalit, elohopeakuumemittarit, loisteputket ja -lamput, akut ja paristot. Vanhat ja käyttämättömät lääkkeet toimitetaan apteekkiin.

Velvollisuus biojätteen erilliskeräykseen koskee kaikkia kiinteistöjä, ja kiinteistöllä syntyvä biojäte tulee käsitellä asianmukaisesti. Mikäli kiinteistöllä ei ole käytössä kiinteistökohtaista tai lähikiinteistöjen yhteistä jäteauton toimesta tyhjennettävää biojäteastiaa, tulee biojäte kompostoida omatoimisesti kiinteistöllä.

Biojätettä ei tule laittaa energiaksi menevän sekajätteen sekaan.

Omatoimisesta kompostoinnista tulee ilmoittaa kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle, joka ylläpitää jätelain mukaista rekisteriä kaikista kompostoivista kiinteistöistä. Kiinteistön tulee ilmoittaa kompostoinnin aloittamisesta 2 kk kuluttua kompostoinnin
aloittamisesta. Myös mikäli kompostointi lopetetaan tulee tehdä ilmoitus 2 kk kuluttua lopettamisesta.

Ilmoitus kompostoinnista tehdään täyttämällä kompostointi-ilmoitus.

 

Huomioitavaa kompostoinnissa 

1. Kompostorin tulee olla asianmukainen
   • Kompostori voi olla tehdasvalmisteinen tai omatekoinen.
   • Kompostorissa tulee olla pohja, seinät ja kansi. Kompostorin pitää olla niin tiivis, ettei sinne pääse jyrsijöitä tai muista haittaeläimiä.
   • Kompostorissa tulee olla riittävästi ilmareikiä, sillä kompostoituminen prosessina vaatii toimiakseen riittävästi happea.
   • Puutarhajätteelle suunnitellut kompostorit/kehikot eivät sovellu elintarvikeperäisen biojäätteen kompostointiin sellaisenaan.
   • Keittiökompostorit eli bokashit ovat hyväksyttyjä biojätteen käsittelymenetelmiä. Bokashissa biojäte fermentoidaan, jonka jälkeen fermentoitunut biojäte tulee vielä jälkikompostoida ennen käyttöä.
   • Kompostoiva käymälä on hyväksyttävä tapa kompostoida vähäisiä määriä myös elintarvikeperäistä biojätettä.
2. Kompostorin yhteiskäyttö 
   • Kompostori voi olla myös kahden lähikiinteistön yhteinen. Kiinteistöjen tulee olla naapureita keskenään, jotta yhteinen kompostointi on oma mahdollista. Biojätettä ei tule kuljettaa pitkiä matkoja toiselle kiinteistölle käsittelyyn, sillä biojätteen erilliskeräysvelvoite on kiinteistökohtainen.
   • Yhteisellä kompostorilla tulee olla nimettynä kompostoinnista vastaava vastuuhenkilö.
   • Yhteisestä kompostoinnista voi ilmoittaa kompostointi-ilmoituksella.

Jätehuoltopalvelun keskeyttäminen

Mikäli vakituisesti asuttu kiinteistö jää tyhjilleen, esimerkiksi asukkaan muuton vuoksi, voidaan jätehuolto keskeyttää määräajaksi. Keskeytystä keskeytystä haetaan jätehuoltoviranomaiselta kirjallisesti.

• Hakemus jätehuollon keskeyttämiseksi

 

Jätehuollon maksuista vapauttaminen 

Mikäli kiinteistö on täysin asuinkelvoton, voidaan se vapauttaa jätehuollon maksuista. Tästä on tehtävä jätelautakunnalle kirjallinen selvitys. Hakemus kaavakkeen ja lisäohjeita vapautuksen hakemisesta saa olemalla yhteydessä jätehuoltoviranomaiseen.

Hakemukseen on liitettävä tuolloin joko

1. puolueettoman asiantuntijan lausunto kiinteistön kunnosta. Lausunnon liitteenä tulee olla valokuvia asuinkelvottomasta rakennuksesta ja pihapiiristä.
2.  vaihtoehtoisesti selvityksen kiinteistön tilasta voi tehdä kiinteistön omistaja itse, mikäli vauriot ovat sellaisia, että ne voidaan myös valokuvin todentaa. Omistajan itse tekemään selvitykseen tulee liittää kattavasti valokuvia kiinteistön rakennuksista sekä rakennuksen vaurioista.