Etusivu >> Sisalto >> Historia
Historia
Saarijärven kunta on perustettu 1866. Kaupunkioikeudet Saarijärvi sai v. 1986. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta.

 

Saarijärven vanha kartta v. 1776 - 1805.

Saarijärvi - Suosittu jo esihistorialliselta ajalta!

 Saarijärven asutus on Suomen vanhimpia - Pylkönmäen Selänpäänjoelta on löytynyt asuinpaikka lähes 10 500 vuoden takaa. Vain hivenen nuorempaa asutusta löytyi mm. Kalmarin Eerolasta sekä Summasjärven pohjoispäästä, joka muodostaa valtakunnallisesti merkittävän asutuskeskittymän. Alueelta on ajoitettu eräs koko Suomen vanhimmista viljanviljelypaikoista, yli 4000 vuoden takaa.  Alueelta on löytynyt myös ainutlaatuinen pyyntikuoppajärjestelmä, joka on edellyttänyt hyvin organisoitua yhteisöä. Varhaisin asutus perustui pyyntiin ja keräilyyn - pyynti säilyi keskeisenä elinkeinona aina rautakaudelle. Seudun rikasta esihistoriaa, pyyntikulttuuria ja esisaarijärveläisten asumista esitellään Summassaaren Kivikauden kylässä.

Eteläisen jo maanviljelystä harjoittaneen kalmistokulttuurin mielenkiinto suuntautui myös saalisrikkaisiin sisämaan erämaihin. Kaskiviljely oli eränkäynnin tärkeä osa metsästyksen ja kalastuksen ohella jo 600 jKr. lähtien. Saarijärveltä eräalueita hankkivat erityisesti saarioislaiset ja sääksmäkeläiset. Alueen pyyntielinkeinoja harjoittanut väestö omaksui uuden talousmuodon ja sulautui uudisasukasväestöön. Vesistöjen varsille syntyneet erätalot vakiintuivat ympärivuotisiksi rautakauden loppupuolella ja peltoviljelykin vakiintui 1200-luvulla. Saarijärvellä oli aateliston omistamia tiloja erityisen runsaasti. 1560-luvulle mentäessä asutusta oli jo pitäjän keskeisimmillä seuduilla mutta asutuksen välissä oli edelleen laajoja erämaita. 

Pääosa Saarijärven alueen uudisasukkaista oli savolaisia, vaikka ensimmäiset asukkaat saapuivat Hämeestä - pitäjän pohjois- ja itäosassa oli yksinomaan savolaisasutusta. Saarijärvi onkin selvästi itäisen ja läntisen kulttuuripiirin raja-aluetta: monesta ilmiöstä löytyykin paikkakunnalla sekä läntinen että itäinen versio. Osin on omaksuttu käyttöön ”parhaat” versiot molemmista kulttuuripiireistä.  Lännestä omaksuttiin mm. luuvallinen riihi, otsa-aitta sekä kehäjuusto ja idästä puolestaan mm.  linkkuvarsta, elohaasia ja lyhytpiimä. Sirpistä oli käytössä sekä itäinen että läntinen muoto. Murteeltamme kuulumme kuitenkin savolaismurteiden piiriin.

Asukkaidemme pääelinkeino oli pyynti ja keräily yli 9000 vuotta.  Maanviljely ja karjatalous oli valtaelinkeinona aina  1500-luvun tienoilta  1950-luvulle.  Tuona 450 vuoden aikana pitäjä asutettiin varsin kattavasti.  Suur-Saarijärven väkiluku kasvoi vuoden 1750 noin 1400 hengestä vain sadassa vuodessa noin 12.000 asukkaaseen – tuo väkimäärän taso pysyi samansuuruisena kadoista, sodista ja kuntamuutoksista huolimatta. Suuret kuolon vuodet 1695–1697 surmasivat isännistäkin 405. Suurvaltojen valtataistelussa Saarijärvikin on joutunut taistelukentäksi ja miehitetyksi useampaan kertaan. Suomen sodan aikana 1808 Saarijärven Karstulassa käytiin jopa yli 5000 sotilaan taistelu. Tuhon täydensi halla - joka viides suurpitäjän asukkaista menehtyi. 1860-luvun katovuosina kuoli 1500 saarijärveläistä. 

Aluksi lähes kaikki saarijärveläiset luokiteltiin talollisiksi mutta vähitellen väestö eriytyi talonpoikiin, torppareihin, mäkitupalaisiin ja palkollisiin. Sysäyksen kirkonkylän kehittymiselle antoi maakaupan vapautuminen v. 1859: Saarijärven kirkonkylään muutti käsityöläisiä ja kauppiaita, jotka perustivat verstaita ja kauppaliikkeitä. 1880-luvulla Suur-Saarijärven alueella oli lähes 220 käsityöläismestaria ja – kisälliä. Ylijäämäväestöä siirtyi siirtolaisiksi ja sitten myös etelään -vuosisata sitten yli 2000 henkeä lähti ulkomaille siirtolaiseksi. 1900-luvun alussa pitäjästä muotoutui monen vahvan kylän sekä lukuisten pienten maatilojen Saarijärvi.

Saarijärvi oli kokonaisuutena epäyhtenäinen vesistöreitin ympärille syntynyt kokonaisuus. 1500-luvulla alue kuului aluksi Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkopitäjään.  Alueesta muodostettiin 1628 Palavasalmen kappeliseurakunta ja edelleen 1639 itsenäinen seurakunta -  Saarijärvi-nimi vakiintui käyttöön 1690-luvulla. Parhaillaan Saarijärvi oli 15.000 hengen suurpitäjä. 1800-luvun puolivälissä alkaen Saarijärvi menetti alueitaan seuraaville syntyneille kunnille: Karstula, Konginkangas, Uurainen, Äänekoski, Pylkönmäki ja Kyyjärvi. Saarijärvi säilyi edelleen seudun palvelukeskuksena. 

Vielä 1950-luvulla lähes kaikki saivat elantonsa maataloudesta mutta jo 1990-luvulla yli puolet pitäjäläisistä sai toimeentulonsa palveluista.  Maatalouden merkityksen vähentymiseen kunta vastasi mm. perustamalla v. 1956 teollistamislautakunnan. Kuntaan syntyi puunjalostusta, pukinetehdas, kirjapaino, metalliteollisuutta ja jopa talotehdas. Myös matkailuun panostettiin.

Saarijärven kehitykseen on vaikuttanut ratkaisevasti kansallirunoilijamme  J.L. Runeberg oleskelu paikkakunnalla vuosina1823-1825. Täällä Runeberg syntyi suomalaiseksi runoilijaksi, Suomen luonnon ja kansan kuvaajaksi. Runeberg nosti teoksillaan Saarijärven sekä myös saarijärveläiset yleisen huomion kohteeksi ja tunnetuksi kotimaassa ja myös kansainvälisestikin. Maamme-laulun Saarijärveläinen maisema nousi kansallismaisemaksi ja  Saarijärven Paavo- runon henkilöhahmosta muodostui suomalaisuuden perikuva. Esimerkiksi  vuonna 1959 pitäjä sai ensimmäisen sijan ”Suomen tunnetuin pitäjä” –kilpailussa. Runebergin myötä Saarijärvi sai pitäjään kansansivistystyöstä kiinnostuneita virkamiehiä, jotka levittivät henkisiä harrastuksia kansan pariin. Huomio toi myös merkittäviä vieraita paikkakunnalle tutustumaan kieleen ja kansaan. Suomi otettiin seurakunnan pöytäkirjojen kieleksi jo 1850-luvulla. Valistustyö synnytti pitäjään mm. maakunnan ensimmäisen kirjaston sekä nuorisoseuran ja ensimmäiset koulut, erilaiset yhdistykset sekä kansanjuhlat. Eetu Hyvämäki onkin todennut että, ”valistushulluus oli merkittävin piirre kotipitäjämme kulttuurihistoriassa”.  Laaja sivistysharrastus sekä laadukas monipuolinen kulttuuritoiminta on kasvattanut monia merkittäviä taitelijoita ja kirjailijoita.  Saarijärvellä onkin väkilukuun suhteutettuna eri alojen kulttuuritoimijoita sekä ammattitaiteilijoita ennätysmäärä. 

Saarijärven kuntamuoto muuttui vuonna 1986 kaupungiksi.