Etusivu >> Sisalto >> Nayttelyohjelma
Näyttelyohjelma

Paavon polku – keskisuomalaiset Suomea rakentamassa 10.6.2017–7.1.2018

 

Paavon polku – takamaasta EU-suomeksi -näyttely Saarijärven museossa 10.6.2017–7.1.2018

 

Näyttely esittelee maakunnan näkökulmasta keskeiset suomalaisen identiteetin kulmakivet, ilmiöt ja tekijät. Se kertoo menestystarinamme erämaasta nykypäivän EU-Suomeksi sekä kurkistaa myös maakuntamme tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Mukana ovat maakunnan urheilijat välineineen ja palkintoineen.

 

Näyttely alkaa suomalaisuuden heräämisestä ja kertoo siihen liittyvistä keskeisistä henkilöistä. Kuva: SM / JT.
 

Näyttely alkaa suomalaisuuden heräämisestä ja esittelee siihen liittyviä keskeisiä henkilöitä. Oikeassa laidassa Walter Runebergin vuonna 1860 tekemä, Saarijärven museon kokoelmiin kuuluva kipsiveistos kansallisrunoilijastamme J. L. Runebergistä, jonka tuotannon kuvaan Suomesta ja sen kansasta vaikutti keskeisesti kotiopettaja-aika Saarijärvellä 1820-luvulla. Ikkunan ääressä oleva kirjoituspöytä rekvisiittoineen on aseteltu samoin kuin Kolkanlahdessa sijaitsevan Säätyläiskotimuseon Runebergin huoneessa. Runebergin innoittamina Sisä-Suomeen tuli taiteilijoita etsimään alkuperäistä suomalaisuutta. Taustalla vasemmalla kuva Akseli Gallen-Kallelan öljymaalauksesta Keitele (1904). Oikealla puolella kuva Louis Sparren öljymaalauksesta Hiihtäjät (1891). Vitriinissä on esillä J. L. Runebergin teoksia, joihin innoitus tuli kotiopettaja-ajasta Saarijärvellä ja Ruovedellä. Kuvat: SM / JT. 

 

Harva maakunta on vaikuttanut niin keskeisesti suomalaisuuden henkiseen heräämiseen ja kansallisen identiteetin muotoutumiseen kuin Keski-Suomi, joka on tuottanut kansallisesti merkittäviä ilmiöitä ja persoonia. Näyttely johdattaa kävijän Runebergin ajoista Suomen nykypäivään pohjoisen Keski-Suomen henkilöiden, ilmiöiden ja tapahtumien kautta. Teemoina esillä ovat muun muassa kansallismaisema, kansanluonne, sivistystyö, kulttuuri ja taide, talous, urheilu sekä metsä ja sauna. Suomalaisen identiteetin kulmakivien lisäksi näyttely ja museon kohteet tuovat esiin kehityskertomuksen pyyntikulttuurista pysyvän asutuksen maatalousyhteisöksi sekä edelleen monien elinkeinojen palveluyhteiskunnaksi ja Nokia-Suomeksi. Polun teemoja käsittelevät myös museon kohteet Kivikauden kylä, Säätyläiskotimuseo ja sen Runeberg-näyttely, Tapperien Juhola sekä aineisto museon kotisivuilla Seinätön museo -ympäristössä. Paavon polusta on myös omat esitteet, jotka esittelevät kaikki museon kohteet ja itse näyttelyn.

 

Eri aihepiirejä Paavon polku - keskisuomalaiset Suomea rakentamassa -näyttelystä. Kuva: SM / JT.
 
Näyttely esittelee Keski-Suomen helmet eli asiat, joissa maakunta on levittäytynyt koko Suomeen ja myös maarajojen ulkopuolelle. Jyväskylä on sivistyksen kehto, josta koulutusosaamista viedään tänään muihin maihin vientituotteena (ylh. vas.). Suomalaiset saivat itsenäisyyden ajan alussa leipänsä maataloudesta ja hiljalleen myös metsätaloudesta. Puuteollisuudessa kehitys on kulkenut tukkitavarasta biotuotteisiin, joita syntyy esimerkiksi Äänekosken uudessa biotuotetehtaassa sellunvalmistuksen sivutuotteena (ylh. oik). Puu on myös Keski-Suomessa taipunut moneksi. Maakunnan perinteitä hirsirakentamisessa edustaa UNESCO:n maailmanperintöluetteloon merkitty Petäjäveden kirkko. Karstulalainen hirsitalovalmistaja Honkarakenne Oyj toimittaa hirsirakennuksia maailmalle ja on innovoinut esimerkiksi painumattoman hirsityypin, josta näyttelyssä on esimerkikkinä yrityksen rakentama seinä (alh. vas.). Jyväskylässä urallaan voimakkaasti vaikuttanut arkkitehti ja muotoilija Alvar Aalto on maailmalla tunnetuimpia suomalaisia (alh. oik.). Kuvat: SM / JT. 

 

Pihtiputaalaisen Lauri "Tahko" Pihkalan kehittämä pesäpallo levisi Keski-Suomesta koko maan kansallispeliksi. Jyväskylän Kiri on yksi Suomen menestyneimpiä seuroja. Keski-Suomi on myös legendaarinen rallimaakunta. Kuvat: SM / JT.
 
Pihtiputaan Lauri "Tahko" Pihkalan kehittämä pesäpallo levisi Keski-Suomesta koko maan kansallispeliksi. Jyväskylän Kiri on yksi Suomen menestyneimpiä ja perinteikkäimpiä pesäpalloseuroja (vas.). Näyttelyn urheiluosassa on esillä myös maakunnan legendaariset MM-tason rallikuljettajat: Puuppolan Tommi Mäkinen, Laukaan Juha Kankkunen ja Kannonkosken Mikko Hirvonen. Oikeanpuoleisessa kuvassa Kankkusen kypärä ja ajohaalari Subaru-tallin ajoilta sekä Argentiinan rallin voittopokaali samalta ajalta. Pokaalin takana on Hirvosen kypärät sekä ajoasut Ford- ja Citroën -tallien kausilta. Kuvat: SM / JT.

 

Keskisuomalaiset ovat menestyneet kansainvälisesti myös esim. hiihdossa ja keihäänheitossa. Kuva: SM / JT.
 

Keskisuomalaiset ovat menestyneet kansainvälisesti myös esim. hiihdossa ja keihäänheitossa. Vasemmalla vitriinissä saarijärveläishiihtäjä Eija Ristasen (os. Hyytiäinen) lämmittelyasu ja sukset Sarajevon olympialaisista 1984, joissa Ristanen voitti viestipronssia. Helsingin olympialaisten 1952 olympialaisten ainoan yleisurheilumitalin Suomeen toi saarijärveläinen Toivo Hyytiäinen, jolta on esillä esim. villainen maajoukkuepaita, veteraanikisojen keihäs ja mitaleja olympiapronsseineen. Pihtiputaalla syntyneeltä Jorma Kinnuselta on palkintojen lisäksi esimerkiksi piikkarit, joilla hän heitti keihään ME:n Tampereella 1969. Äänekosken Kimmo Kinnuselta on myös esillä paljon materiaalia aina Tokion 1991 MM-keihäskullasta lähtien. Kuvat: SM / JT.

 

Näyttely on esillä Saarijärven museossa 10.6.2017–7.1.2018. Museo on avoinna 1.6.–31.8.2017 ti–su klo 12–18, muulloin to–su klo 12–18. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

 


 

Pienviljelijän pojista taiteen huipulle -valokuvanäyttely Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 17.6.–13.8.2017

 

Pienviljelijän pojista taiteen huipulle -valokuvanäyttely Tapperien Juholassa. Kuva: SM / Janne Timperi.
 
Peräseinän kuvissa Vihtori Tapper navetan seinustalla ja suomenhevosen kanssa. Oikealla Tapperin veljekset potretissa 10.4.1938. Valokuvaa kehystävät puiset kilvet, jotka veljekset tekivät lapsena leikkeihinsä. Kuva: SM / Janne Timperi.

 

Tapperin veljesten lapsuuden- ja nuoruudenkodissa Juholassa on esillä valokuvanäyttely Pienviljelijän pojista taiteen huipulle, jossa käydään läpi Tapperin perheen elämän kautta Suomen maaseudun murrosvaihe ja Saarijärven kyläkuntien vahva panostus sivistykseen niin koululaitoksen kuin yhdistystoiminnan kautta. Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevalta pienviljelijätilalta tuli lahjakas kahden kirjailijan, lavastajan ja kuvanveistäjän veljessarja. Maaseutu eli rakennemuutoksen kourissa, mutta tarjosi samalla eväät pienviljelijän pojille nousta taiteen huipulle.

Suurin osa näyttelyn valokuvista on Saarijärven museon kuva-arkistosta. Osa esillä olevista valokuvista on tehty Juholan vintiltä 2000-luvun alussa löytyneistä vanhoista negatiiveista, joihin Tapperin veljekset ovat kuvanneet elämäänsä yli viisikymmentä vuotta sitten. Terjo Kiljunen on vuonna 2014 julkaissut kuvat Ampiaisen pesä -kirjassa, johon Harri Tapper (1929–2012) kirjoitti tekstit viimeisenä työnään. Näyttelyn on ripustanut Kirsi Tapper.

Näyttely on osa Saarijärven museon Paavon polkua, joka käsittää Suomen historian kivikaudelta nykypäivään. Polkuun kuuluvat Saarijärven museon näyttely, Kivikauden kylä, Säätyläiskotimuseo & Runeberg-näyttely, Tapperien Juhola sekä aineisto museon kotisivuilla Seinätön museo -ympäristössä. Paavon polusta on myös oma esite.

Tapperien Juhola ja Galleria Jarska (Ryöppäläntie 59, 43130 Tarvaala) ovat avoinna 17.6.–13.8.2017 la–su 12–16. Tiedustelut sekä ryhmä- ja opastusvaraukset puhelinnumerosta 044 459 8291 tai 044 459 8411.

 


 

 

20.1.–12.3.2017

Avojaloin, uskallus taiteeseen. Taiteilijat Laura Hetemäki, Minna-Maija Hytönen, Marko Hyytiäinen, Ukko Juntunen, Jussi Järvinen, Riina Kauppinen, Minna Lenfeldova, Reetta Neittaanmäki, Hanna Råst, Jenni Tarvainen ja Antti Toivonen. Näyttely on osa Saarijärven Taiteilijaseura Sienan hallinnoimaa Pensselit sannasta -hanketta.

23.3.–28.5.2017 Kodit, Outimaija Hakala
10.6.17–7.1.2018 Paavon polku – keskisuomalaiset Suomea rakentamassa
 
Näyttelyohjelma 2017–2018
Näyttelyarkisto