Home >> Kivikauden Kyla
Kivikauden kylä
Tervetuloa Kivikauden kylään törmäyskraatterijärven rannalle, jossa nuotiot palavat, kalat kuivuvat telineissään ja ruuhet odottavat käyttäjäänsä. Kivikauden kylä on Suomen vanhin ja laajin esihistoriakohde, jossa on esimerkiksi pienten mittakaavaan rakennettu Lasten kivikauden kylä sekä Ansa-, Muinais- ja Luontopolut. Koe kivikausi aidon kaltaisen ympäristön, rakennusten ja pienesineiden avulla!

 

Vuonna 2020 neljäkymmentä vuotta täyttävä Suomen ensimmäinen ja laajin esihistoriakohde toivottaa vieraat tervetulleiksi näkemään ja kokemaan! Kuva: SM.

 

Kivikauden kylä syntyi Saarijärven kunnan matkakohteeksi vuonna 1980 ja kuusi vuotta myöhemmin se siirtyi Saarijärven museon vastuulle. Museon tavoitteena on ollut uusimman arkeologisen tiedon välittäminen yleisölle elämysten ja kokeilun avulla. Kuva: SM.

 

Avoinnaoloajat ja yhteystiedot

 

Kivikauden kylä on suljettu vuodelta 2020. Kohde oli vuonna 2020 avoinna 11.6.–1.8. to–la 11–17.

Kivikauden kylä
Kivikirveentie 10 (Osoite Google Mapsissa)
43130 Tarvaala

 


 

Uusimpana erilliskohteena näyttely Summasen törmäyskraatterista

 

Törmäyskraatterille saatiin todisteet vesistön ympäristön kivien pirstekartioista ja niiden sisältämistä kvartsin shokkilamelleista. Kuvassa kraatterinäyttelyyn järven eteläpuolelta tuotu pirstekartiokivi ja yksi tietotauluista. Kuva: SM / Janne Timperi.
 

Törmäyskraatterille saatiin todisteet vesistön ympäristön kivien pirstekartioista ja niiden sisältämistä kvartsin shokkilamelleista. Kuvassa kraatterinäyttelyyn järven eteläpuolelta tuotu pirstekartiokivi ja yksi tietotauluista. Kuva: SM / Janne Timperi.

 

Summasen rannalla sijaitsevassa Kivikauden kylässä avautui hiljattain vesistön törmäyskraatterista kertova uutuusnäyttely. Nykyiseltä läpimitaltaan 2,6 kilometrin suuruinen kraatteri todistettiin törmäyskraatteriksi vuonna 2018, mutta viitteitä sen alkuperästä saatiin jo vuosituhannen alussa. Osana näyttelyä on yksi järven maastosta löydetyistä pirstekartiokivistä, joiden avulla tutkijat pystyivät päättelemään, että Summasessa todellakin on 12. Suomesta löydetty törmäyskraatteri.

Lanneveden Sampo-Nuorisoseuran kylään hankkima kivi on peräisin Summasjärven eteläpuolelta Jouni ja Timo Tikan pellolta. Järveen törmännyt taivaankappale on jättänyt luonnollisesti suurimmat jäljet lähimaastoon, mutta törmäyksen voimakkuus on järisyttänyt maata Etelä-Suomessa asti.

Saarijärven museon toteuttaman kraatterinäyttelyn tekstit on laatinut FT Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutti ry:stä.

 


 

Tehtäväaineisto ja Kivikauden kylän mobiilioppaat

 

Retkeä Kivikauden kylään voi täydentää tehtäväaineistolla ja Internetistä löytyvällä materiaalilla. Kuvat: SM / JT.
 
Päivää Kivikauden kylässä voi täydentää esimerkiksi tehtävillä ja Internetistä löytyvällä tietoaineistolla. Kuvat: SM / Janne Timperi.

 

Voit täydentää retkiohjelmaa esimerkiksi tulostettavalla Muinais- ja Luontopolkujen tehtäväviholla (pdf). Verkosta löytyy kivikauteen liittyviä tehtäviä Avoimesta museosta ja lisätietoa aikakaudesta, kivikauden elämästä sekä kädentaidoista Saarijärven museon tekemistä mobiilioppaista Tarinasoitin-palvelussa. Viimeksi mainittuun palveluun johdattavat myös Kivikauden kylästä löytyvät kymmenet QR-koodit. Voit myös halutessasi tutustua mobiilioppaisiin lataamalla itsellesi aineiston pdf-muodossa.

 

 

Alue aidolla kivikautisella paikalla

 

Yleisnäkymää Kivikauden kylästä. Kuva: SM / OL.
 
Yleisnäkymää Kivikauden kylästä. Vasemmalla Rusavierron ja oikealla Uimarannan talo, jotka ovat valmistettu tutkimustietoon nojaten. Kuva: SM / Olavi Lahtela.

 

Kivikauden kylässä voi havainnollisesti tutustua kivikautiseen elämäntapaan, asumiseen ja erilaisiin välineisiin. Alueelta löytyy muun muassa Lasten kivikauden kylä ja Muinaispolku sekä Luontopolku opaste- ja tehtävätauluineen. Kohde sijaitsee luonnonkauniissa Summassaaressa, jossa on lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusten lisäksi kylässä pääosassa on kivikauden arki. Kylän asukkaat näyttävät lähteneen vain hetkeksi pois. Rannalla ja rakennuksien sisällä on saaliseläimiä ja -kaloja, vuotia, saviastioita, jousia, nuolia, keihäitä, kalaverkkoja, mertoja sekä kivikirveitä. Näet koko Kivikauden kylän alueen kartasta, josta löytyvät versiot suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi.

 

Muinais– ja Luontopolun varrella on noin 40 tietotaulua, jotka sisältävät tietoa sekä tehtäviä. Kuvat: SM / KK ja JyK
 
Muinais– ja Luontopolun varrella on noin 40 tietoa ja tehtäviä sisältävää tietotaulua. Kuvat: SM / Kari Kotilainen ja Jyri Kosonen.

 

Muinaispolku on useiden muinaisjäännösten sivuitse viety polku, jolla on pituutta noin kaksi kilometriä. Polun varrella esitellään maastossa olevia kohteita ja kerrotaan havainnollisten tietotaulujen avulla esihistorian eri aikakausista ja aiheista.

Luontopolun opastetaulut esittelevät alueen eläimistöä ja kasveja, innostavat villiyrttien ja ruokasienten keruuseen sekä kertovat luonnonsuojelusta ja antavat vinkkejä ympäriystävällisiin arjen valintoihin. Polun varrella on myös muutamia tehtävätauluja, joissa pääsee testaamaan osaamistaan. Noin kahden kilometrin mittainen polku kulkee koivuja kasvavan entisen pellon, rehevän lehtomaisen rantametsän, liito-oravan asuttaman kuusikon sekä harjumännikön läpi.

 

Kivikauden historiaa ja ajanjakson kädentaitoja

 

 

Katkelmia muinaisuudesta: Kivikautta ja Kivikauden kylää on Saarijärven museon koostama, arkeologi Eero Muurimäen käsikirjoittama kivikauden multimediaesitys aikakauden ja Kivikauden kylän historiasta.

Tekninen toteutus: Saarijärven museo 2018, Janne Timperi
Käsikirjoitus: Eero Muurimäki
Lukija: Saarijärven museo, Janne Timperi
Kuvat: Saarijärven museo, Kari Kotilainen, Olavi Lahtela, Eero Muurimäki, Kari Flinkman ja Riia Mäkinen
Kylän kartta: Eira Lampén
Kaaviot: Risto Kaleniuksen piirrosten pohjalta Saarijärven museo, Janne Timperi

 

 

Kivikaudella kitkatulta voitiin tehdä pyörittämällä kämmenten välissä keppiä, kunnes kuumuus sytytti kuivan ruohon. Tehokkaampi tapa oli kiertää kepin ympärille löysä jousen jänne ja pyörittää jousen avulla keppiä. Videolla Kivikauden kylän opas Marlene Lindeman näyttää, kuinka tuli syttyy menetelmällä.

Kuvaus: Tuulikki Pietilä, esiintyjä: Marlene Lindeman, tekniikka: Jyri Kosonen, editointi: Tarmo Moisio, tuotanto: Saarijärven museo / Kivikauden kylä 2016.

 

 

Tietomme kampakeraamisten astioiden valmistuksesta perustuu useisiin eri lähteisiin. Keramiikkauunien sijaan astiat poltettiin kivikaudella joko nuotioissa tai kivetyissä liesissä, joita löytyy kivikautisilta asuinpaikoilta. Valmistusprosessia on tutkittu kokeellisesti ja se tunnetaan varsin hyvin. Keraamikko Eila Raesmaa on useampana kesänä esitellyt Kivikauden kylässä kampakeraamisten astioiden valmistusta. Oheinen video perustuu hänen työnäytökseensä kesällä 2005.

Keraamikko: Eila Raesmaa, still-kuvat: Olavi Lahtela, lukija: Aki Krats, asiantuntijat: Eero Muurimäki, Kari Kotilainen, editointi: Tarmo Moisio, tuotanto: Saarijärven museo / Kivikauden kylä 2017.

 

Pääsymaksut

 

Perus- ja ryhmäliput

  • Aikuiset 10,00 €
  • Aikuiset, 10 henkilöä tai enemmän 8,00 € (opastus 50,00 €)
  • Lapset (4–12-vuotiaat) 7,00 €
  • Varattu opastus 50,00 €
  • Perhelippu, enintään 5 henkilöä 33,00 €

 

Koululaisliput

  • Koululaisryhmät (sis. pääsymaksun, 1,5 tunnin opastuksen ja toimintatuokion) 10,00 € /oppilas
  • Koululaisryhmät (sis. pääsymaksun ja tunnin opastuksen) 9,00 € /oppilas
  • Koululaisryhmät (sis. pääsymaksun ja omatoimisen tutustumisen kohteeseen) 6,00 € /oppilas

 

Kivikauden kylä muualla Internetissä

 

Kivikauden kylä Facebookissa
Kivikauden kylän mobiilioppaat Tarinasoitin-palvelussa
Artikkeli Kivikauden kylästä Wikipediassa
Kohde Avoimessa museossa
Kylän esittely Youtube-videossa
Kohde Visit Saarijärvi -palvelussa