Home >> Saarijärven museo >> Nayttelyohjelma
Näyttelyohjelma

 

Punainen lanka 11.6.2022–8.1.2023. Inka Kivalo, Minna-Maija Lappalainen, Ulla Pohjola, Heli Ryhänen, Ann Sundholm, Janna Syvänoja, Anu Tuomi, Heli Tuori-Luutonen, Kristiina Wiherheimo ja Anna-Maija Aarras

 

 

Näyttelyn kuraattori, kuvataiteilija ja TaM Anna-Maija Aarras (s. 1948) on turkulainen pitkän uran tehnyt tekstiilitaiteilija, joka on pitänyt lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla. Saarijärven kaupunki haastatteli taiteilijaa keväällä 2019, jolloin tulevaa Punainen lanka -näyttelyä suunniteltiin peruskorjattavaan ja laajennettavaan Saarijärven museoon. Kuvaus ja editointi: Saarijärven kaupunki, Janne Heinonen.

 

Vasemmalla tasolla Janna Syvänojan veistoksia ja katosta ripustettu Saareke (2018. veistos, puu, linnunsulat, 70 x 270 x 130 cm). Kulttuurihistorian salin puolella houkuttelee Anu Tuomen lankoja ja kuteita akryylimaalaukselle yhdistelevä Ilta (sarjasta Elämänlankaa. 2010, 2022. 120 x 250 cm). Kuva: SM / JT.
 

Vasemmalla tasolla Janna Syvänojan veistoksia ja katosta ripustettu Saareke (2018. veistos, puu, linnunsulat, 70 x 270 x 130 cm). Kulttuurihistorian salin puolella houkuttelee Anu Tuomen lankoja ja kuteita akryylimaalaukselle yhdistelevä Ilta (sarjasta Elämänlankaa. 2010, 2022. 120 x 250 cm). Kuva: SM / JT.

 

Anu Tuomen Ilta-teos sarjasta Elämänlankaa (2010, 2022. 120x250 cm, lankoja ja kuteita akryylimaalaukselle). Kuva: Hannu Vaisto.
 

Anu Tuomen Ilta-teos sarjasta Elämänlankaa (2010, 2022. 120 x 250 cm, lankoja ja kuteita akryylimaalaukselle). Kuva: Hannu Vaisto.

 

Inka Kivalon Kullannuppu (2020) ja Anna-Maija Aarraksen Laine (2015). Kuvat: Chikako Harada ja Anna-Maija Aarras.
 
Inka Kivalon Kullannuppu (2020, kirjonta, kudonta, oma tekniikka. 36 x 13 x 15 cm) ja Anna-Maija Aarraksen Laine (2015, silkkilanka, kirjonta. 70 x 102 x 30 cm). Kuvat: Chikako Harada ja Anna-Maija Aarras.

 

Suomessa tekstiileillä on oma vahva taiteensa ja taitojensa historia ja perinne. Tekstiileillä ja niiden tekijöillä on edelleen vahva asema tämän taiteenlajin kentässä.

Tekstiilitaide näyttäytyy nykyajassa myös kuvataiteen luontevana osana ja oman erityisalansa esittäjänä ilmaisuvoimaisesti ja monimuotoisesti tekniikaltaan, materiaaliltaan ja konseptiltaan. Taito, tasokas ammatillisuus ja materiaalien syvä tuntemus ovat tekstiilitaiteessa ylpeydenaiheita meille taiteilijoille ja yhteisiä vahvuuksiamme.

Myös muut kuvataiteilijat käyttävät nykyään näitä samoja menetelmiä ja taiteen eri alueet ovat lähentyneet toisiaan. Tekijöitä yhdistävän tekstiilimateriaalin ohella taiteellinen sisältö ja sen päämäärät luovat merkityksiä.

 

Ulla Pohjolan Pronssiritariyökkönen (2011, 18,5 x 16,5 x 1,6 cm. käsinkirjonta, sekatekniikat, silkkilangat, sametti, pihlajanmarjat, vanha rasia). Kuva: Jouko Järvinen.
 
Ulla Pohjolan Pronssiritariyökkönen (2011, 18,5 x 16,5 x 1,6 cm. käsinkirjonta, sekatekniikat, silkkilangat, sametti, pihlajanmarjat, vanha rasia). Kuva: Jouko Järvinen.

 

Saarijärven museo antaa kauniilla tiloillaan ja luonnon läheisyydellään Punainen lanka -näyttelylle runollisen lisän. Näyttelymme ydinajatuksena, punaisena lankana, toimivat kutsuttujen taiteilijoiden käyttämät taidemateriaalit kuten tekstiili sen laajoissa merkityksissä. Ne heijastavat eri tavoin valoa, tukevat käytettyjä tekniikoita, myötäilevät muotoja ja antavat katsojalle mahdollisuuden eläytyä materiaalin tuntuun.

Näyttelyn taiteilijat ovat Kristiina Wiherheimo, Inka Kivalo, Janna Syväoja, Heli Ryhänen, Heli Tuori-Luutonen, Minna-Maija Lappalainen, Anu Tuomi, Ulla Pohjola, Ann Sundholm ja Anna-Maija Aarras, näyttelyn kuraattori.

 

Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia.
 

 

 


 

18.6.–28.8.2022 Sanojen välissä. Synnöve Dickhoffin teoksia Galleria Jarskassa

 

Vasemmalta Viimeinen kukinto (2022, installaatio. paperi, pellava, lanka, kirjonta, värjäys), Jäljellä (2013, teepussit, lanka, ompelu) ja Avoin tarina (2020, lanka, kirjonta, värjäys). Kuva: SM / JT.
 

Vasemmalta Viimeinen kukinto (2022, installaatio. paperi, pellava, lanka, kirjonta, värjäys), Jäljellä (2013, teepussit, lanka, ompelu) ja Avoin tarina (2020, lanka, kirjonta, värjäys). Kuva: SM / JT.

 

Perhe (2022, öljypastelli). Kuva: SM, JT.
 

Perhe (2022, öljypastelli). Kuva: SM / JT.

 

Tapperien Juholan navettagallerian kesän 2022 taiteilija on Synnöve Dickhoff (s. 1964), Petäjävedeltä kotoisin oleva kuva- ja tekstiilitaiteilija. Hän valmistui tekstiilitaiteilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto) vuonna 1995, jonka jälkeen hän on osallistunut aktiivisesti näyttelytoimintaan.

Dickhoff käsittelee teoksissaan elämän rajallisuuden ja katoavaisuuden teemoja, mutta myös kauneutta ja toivoa jokapäiväisissä, toistuvissa arkisissa tapahtumissa. Teokset ovat muistikuvia hänen omakohtaisista kokemuksistaan sekä heijastuksia ympärillä olevasta maailmasta.

Taiteilijan käyttämät materiaalit ovat pääasiassa paperia, teepusseja, lankoja sekä kierrätyskirjoja ja -tekstiilejä – siis kevyitä ja moneen muotoutuvia materiaaleja, joita Dickhoff voi työstää käsin. Pitkäjänteisissä ja intensiivisissä työskentelyprosesseissa on monia työvaiheita ja tekniikoita, muun muassa veisto, kirjonta, ompelu ja värjäys. Taiteilija käyttää näitä perinteisiä tekniikoita vapaasti yhdistellen.

Synnöve Dickhoff kokee katseen, käsillä tekemisen ja alitajunnan yhteyden taiteellisessa työskentelyssään tärkeäksi. Elämän alku ja loppu ovat olemassaolomme perimmäisiä kysymyksiä ja Dickhoffin taiteessa vahvasti läsnä olevia aiheita. Sanojen välissä -näyttelyssä esillä olevat teokset voi nähdä kuvallisina kertomuksina päiväkirjan sivuilta, sanojen välistä avautuvina portteina uusiin maailmoihin.

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on tukenut Synnöve Dickhoffin työskentelyä. Sanojen välissä -näyttely on toteutettu yhteistyössä Tapperien Taideseura ry:n, Saarijärven museon ja Saarijärven museon ystävät ry:n kanssa. Synnöve Dickhoffin näyttely on osa Saarijärven museon tekstiilien teemavuotta 2022. Kesäkuussa avautui museon päärakennuksessa teemavuoden kymmenen tekstiilitaiteilijan Punainen lanka -näyttely.

 

Sanojen välissä – Synnöve Dickhoff
Tapperien Juholan Galleria Jarskassa
18.6.–28.8.2022, avoinna la–su 12–16
Ryöppäläntie 59, Saarijärvi

www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
www.synnovedickhoff.com

 

Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia.
 
sm_logo_uudenmaan_rahasto.png
 

 


 

Ympäristötaidetta museon piha-alueella syksyyn 2022 asti

 

Arja Jäppisen sekatekniikalla toteutettu Saunapäivä (2022) museon pihapiirissä olevan vanhan saunarakennuksen kuistilla. Kuva: SM / JT.
 
Arja Jäppisen sekatekniikalla toteutettu Saunapäivä (2022) museon pihapiirissä olevan vanhan saunarakennuksen kuistilla. Kuva: SM / JT.

 

Museon piha-alueella on Veistospuiston pysyvien veistosten lisäksi esillä syksyyn asti kolmen taiteilijan ympäristötaideteoksia. Saarijärveltä lähtöisin olevalta Outimaija Hakalalta on Harmin haiku, Multialta kotoisin oleva MarjaLeena Pohjola-Valkola on hyödyntänyt teoksissaan esineitä ja jyväskyläläinen Arja Jäppinen on toteuttanut eläin- ja ihmishahmoiset teoksensa paperimassasta ja sekatekniikalla. Museon piha-alueella olevaan taiteeseen voi tutustua veloituksetta kaikkina viikonpäivinä.

Tutustu taiteilijoihin heidän kotisivuillaan:

Outimaija Hakala
Arja Jäppinen
MarjaLeena Pohjola-Valkola

 

Vasemmalla Outimaija Hakalan Harmin haiku (2022, puu ja kehrätty lampaanvilla) kurottelee korkealle, mutta se perustuu koon sijaan enemmän materiaaliin, joka kaukaa on yllättävän puumainen. Oikealla taiteilija MarjaLeena Pohjola-Valkola ja hänen teoksensa Yhä ylös yrittää (maalattu peltiputki ja tekstiilit, 2020). Kuvat: SM / JT.
 
Vasemmalla Outimaija Hakalan Harmin haiku (2022, puu ja kehrätty lampaanvilla) kurottelee korkealle, mutta se perustuu koon sijaan enemmän materiaaliin, joka on kaukaa yllättävän puumainen. Oikealla taiteilija MarjaLeena Pohjola-Valkola ja hänen teoksensa Yhä ylös yrittää (maalattu peltiputki ja tekstiilit, 2020). Kuvat: SM / JT.

 

 


  

 

Päättyneet näyttelyt

 

  • Ryijyjen hehkua ja lämpöä 16.2.–22.5.2022. Kansanomaisten ryijyjyjen toisintoja yksityiskokoelmista ja Saarijärven museon kokoelmista, historiallisia ja aatteellisia sekä designryijyjä keräilijä Tuomas Sopasen kokoelmasta. Näyttelyssä oli esillä myös Saarijärven naisen tarkistettu kansallispuku.
  • Hyvässä miljöössä. Marjo Hallila ja MarjaLeena Pohjola-Valkola. 10.11.2021-23.1.2022.
  • Eettinen eläin. Tuomo Blomqvist, Aino Kajaniemi, Virpi Lehto, Kristiina Lempiäinen-Trzaska, Päivi Meriläinen, Johanna Mäkitalo, Merja Nykänen, Laura Pohjonen, Kirsi Tapper, Seppo Uuranmäki ja Ulla Virta. 19.5.–24.10.2021.
  • Kuvanveistäjä Pekka Pitkänen Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 12.6.–15.8.2021
  • Matkalla maan keskipisteeseen 2020. Duncan Butt Juvonen, Laura Dahlberg, Taija Goldblatt, Pasi Erik Karjula, Anne Lehtelä, Petra Lindholm, Maija Ojanen, Anna Ruth, Jukka Silokunnas, Toûa Toûa ja Ilkka Virtanen Saarijärven museossa 3.2.–25.4.2021
  • Palatsi – Maisa Kivi ja Johanna Pisto 1.10.2020–10.1.2021
  • Matkalla maan keskipisteeseen 2020. Jussi Järvinen Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 13.6.–16.8.2020
  • Ilmoille haihtuvat polut. Samuli Heimonen, Tiina Pyykkinen ja Hanna Råst 11.3.–13.9.2020

 

Saarijärven museon päärakennuksen ja Tapperien Juholan Galleria Jarskan näyttelyt 1989–2018 luettelona (pdf)