Ilmoille haihtuvat polut. Samuli Heimosen, Tiina Pyykkisen ja Hanna Råstin taidetta 11.3.–13.9.2020
Samuli Heimonen, Tiina Pyykkinen ja Hanna Råst kertoivat itsestään, taiteestaan ja tulevasta näyttelystään keväällä 2020. Haastattelut on myös mahdollista katsoa museon kahvion televisiosta näyttelyvierailun yhteydessä. Tuotanto: Saarijärven kaupunki.
Koronapandemiasta johtuvan museon alkukevään 2020 kiinniolon vuoksi näyttelyn esilläoloaikaa on jatkettu 13.9.2020 saakka. Voit myös tutustua näyttelyyn virtuaalisesti.
Kolmen Saarijärveltä lähtöisin olevan taiteilijan yhteisnäyttely avaa Saarijärven museon eli Samun uuden näyttelyohjelman peruskorjatuissa ja laajennetuissa tiloissa. Näyttelyn nimi on kunnianosoitus saarijärveläiselle kirjailijalle Harri Tapperille, jonka tuotannosta ilmaisu on peräisin. Taiteilijat tutkivat teoksissaan ihmisen erilaisia kätkettyjä puolia ja tilojen heijastumia. Muistamisessa ja havaintojen työstämisessä jää jälkiä ja todisteita, kun taas osa materiasta ja näkymättömästä katoaa. Löydät taiteilijoista kirjoitetut tekstit, ansioluettelot ja yhteystiedot museon koostamasta näyttelyluettelosta (pdf).
Samuli Heimonen
Samuli Heimonen on syntynyt vuonna 1975 Saarijärvellä ja tekee taidetta nykyisin Jyväskylässä. Hän valmistui taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteiden maisteriohjelmasta vuonna 2002. Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valinta ja lukuisat näyttelyt ovat tehneet hänet tunnetuksi mm. eläinteemojen syvällisestä käsittelystä.
Heimosen uusien maalauksien lähtökohtana ovat taustaansa piiloutuvat eläimet. Teoksissa on viittauksia ja yhtymäkohtia mosaiikkeihin, lasimaalauksiin ja tapettikuvioihin, joiden kuvioita, värejä ja ääriviivoja hän on työstänyt maastoutumisen näkökulmasta. Hän hahmottelee jonkinlaista kulttuurista tai käsitteellistä maastoutumista, jossa eläinten kuviot yhdistyvät toisinaan ”vääriin” paikkoihin. Siitä on seurauksena kiinnostavia rinnastuksia, yllättäviä yhteyksiä tai tahallista eksymistä. Maalausten alkusysäyksenä on usein ollut jokin kuvallinen oivallus: halu leikitellä ja sovitella mahdottomia asioita yhteen. Uusien teostensa luomisprosessissa Heimonen kulkee kuvasta kohti ideaa, kun aiemmin hän on työskennellyt ideasta käsin kohti valmista kuvaa.
Tiina Pyykkinen
Tiina Pyykkinen on syntynyt Saarijärvellä vuonna 1983. Pyykkinen päätti opintonsa Kuvataideakatemiassa vuonna 2014. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Pyykkisen motivoidut ja tutkien kokoonpannut teokset ja taiteen tekemisen johdonmukaisuus tekevät hänestä poikkeuksellisen taiteilijan. Valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2017 onkin osunut Pyykkisen kohdalla naulan kantaan.
Valolla on keskeinen osa Pyykkisen maalauksissaan – hänen taiteensa tutkii erityisesti, kuinka erilaiset materiaalit taittavat ja heijastavat valoa. Kaksijakoisuuden, muodottomuuden ja piilottamisen teemat toistuvatkin hänen teoksissaan. Näyttelyssä on Pyykkisen erilaisia tiloja sekä faktaa ja fiktiota kuvastavia maalauksia ja installaatio Silence Has Long Shadows (2015–2016) muodostuu interiööristä, jonka kalusteet oli vieraannutettu paksulla kiiltävällä mustalla maalilla ja led-valaistuksella.
Hanna Råst
Hanna Råst (TaM) on syntynyt vuonna 1986 Saarijärvellä ja työskentelee nykyisin Helsingissä. Hän käyttää valokuvaa teostensa pohjamateriaalina. Råstia kiinnostavat ajan ja historian eri ulottuvuudet, sekä niihin liittyvät muistot ja kertomukset. Hänen työskentelytapansa on tutkiva, joskus jopa arkeologinen: hän pohtii, kuinka esimerkiksi valokuvan jälki ulottaa yli oman elinaikamme ja kuinka kuva säilyy, toisaalta pitkälle menneestä tähän hetkeen, mutta myös tulevaisuuteen.
Saarijärven museon yhteisnäyttelyssä nähdään teos ”Katoava huone” ja teoksia kokonaisuudesta ”The mind seems to grow giddy by looking so far into the abyss of time”. Teos ”Katoava huone” on animaatiota, tekstiä ja liikkuvaa kuvaa yhdistävä videoteos. Teos käsittelee muistamista ja muistin katoamista. Siinä tärkeää on muistelun ja ajan virta, johon yhdistyvät kuvallinen ja sanallinen havainnoiminen niin edessä olevasta, kuin jo jostain koetusta. Toiseksi mainitussa teoskokonaisuudessa Råst käsittelee puolestaan valokuvaa arkeologisesta näkökulmasta ja kysyy ovatko valokuvat niitä, jotka lopulta jäävät jäljelle? Kipsivaluja ja leikattuja kuvapaloja yhdistävä installaatio on kuin valokuvan ”prototyyppi”, kuva ennen kuvaa. Molempia esitettäviä teoksia yhdistää aikaulottuvuus, joka on jatkuvassa liikkeessä ja vavahtelee eri olemisen tasoilla.
Avoinna
11.3.–14.6. ke–su klo 12–17
16.6.–30.8. ti–su klo 12–18
2.–13.9. ke–su klo 12–17
Palatsi – Maisa Kivi ja Johanna Pisto 1.10.2020–10.1.2021
Koronapandemiasta johtuvan museon alkukevään 2020 kiinniolon vuoksi vuosien 2020–2021 näyttelyohjelmaan on tullut muutoksia. Palatsi-näyttelyn avoinnaoloaika pysyy suunnitellussa eli 1.10.2020–10.1.2021.
Saarijärveläisen Maisa Kiven (s. 1941) ja tikkakoskelaisen Johanna Piston (s. 1975) Palatsi-näyttelyssä on esillä installaatioita, maalauksia ja keramiikkateoksia. Näyttely johdattelee katsojat taidehistorian kerroksellisuuteen ja arkkitehtuurin maailmaan. Teoksissa on nähtävissä elementtejä useilta aikakausilta kivikaudesta lähtien. Suurelta osin kyse on eurooppalaisista tyyleistä, mutta myös Egyptiä ja Afrikkaa sivutaan. Arkkitehtuuri on näkyvillä maalauksissa, joiden aiheina on pylväistöjä ja interiöörejä eri aikakausilta.
Näyttelyn kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja ikäihmiset. Näyttelyn aikaan järjestetäänkin työpajoja liittyen näyttelyn aiheisiin.
Kuvakooste Maisa Kiven taidenäyttelystä Seinäjoen Taidehallilla 30.11.2013–5.2.2014.
Näyttelyn aikana järjestettävät tapahtumat
Saarijärven museossa järjestetään Palatsi-näyttelyn aikana sunnuntaipäivisin tapahtumia eri teemalla. Tapahtumiin on 8,00 €:n pääsylippu, joka sisältää tilaisuuden, pääsylipun näyttelyyn ja kahvin.
- Sunnuntaina 11.10.2020 klo 15.00 sopraano Päivi Pylvänäinen ja pianisti Anu Kosonen esittävät kepeitä aarioita ja operettisäveliä.
- Sunnuntaina 25.10.2020 klo 15.00 estetiikan tohtori Liisa Väisänen Malagan yliopistosta luennoi ja demonstroi Taiteen tarkastelusta tilassa. Liisa Väisänen on varannut myös seuraavan päivän 26.10. aamupäivän tunnit nuorille opiskelijoille.
- Sunnuntaina 1.11.2020 klo 15.00 runoa ja musiikkia Palatsin hengessä esittävät lausuntataiteilija Maija Piitulainen ja muusikko Juha Hintikka.
Näyttelyn taiteilijatapaamiset
Taiteilijatapaamiset keskiviikkoisin klo 14–15. Taiteilijatapaamiseen pääsee museon pääsylipun hinnalla.
- Lokakuu: 7.10. ja 28.10.
- Marraskuu: 11.11. ja 18.11.
- Joulukuu: 2.12.
Avoinna
1.10.2020–10.1.2021 ke–su klo klo 12–17
Matkalla maan keskipisteeseen 2020
Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 13.6.–16.8.2020 ja
Saarijärven museossa 3.2.–25.4.2021
Galleria Jarska
Galleria Jarskassa on esillä 13.6.–16.8.2020 Matkalla maan keskipisteeseen 2020 -näyttelykokonaisuuden näyttely, jossa nähdään karstulalaislähtöisen Jussi Järvisen (s. 1993) taidetta. Nykyisin Helsingissä asuva Järvinen on opiskellut muun muassa Göteborgin HDK Academy of Design and Crafts -maisteriohjelmassa.
"Yhdistän kolmiulotteisissa teoksissani esimerkiksi arkkityyppisiä korun muotoja, tekstiä ja symboleja. Keskityn työskentelyssäni erityisesti sukupuoleen, ruumiillisuuteen ja valtasuhteisiin. Koska taustani ja henkilökohtainen suhde näyttelyn sijaintiin on niin vahvasti läsnä, en voi olla huomioimatta sitä näyttelyteoksissani ja osallistumisessani näyttelyyn. Lähestyn teemaa kuitenkin kriittisesti niin omaa kotipaikkaani ja -ympäristöäni kuin laajemmin yhteiskuntaa ja esimerkiksi kansallisuuden representaatioita kohtaan. Oman identiteetin takia olen myös kokenut ulkopuolisuutta, joten näyttelyssä käsittelen ja materialisoin näitä kokemuksia suhteessa näyttelyn paikkaan sekä sijaintiin kotiseudullani", Järvinen kertoo.
Saarijärven museon päärakennus
Koronapandemiasta johtuvan museon alkukevään 2020 kiinniolon vuoksi vuosien 2020–2021 näyttelyohjelmaan on tullut muutoksia. Matkalla maan keskipisteeseen 2020 -näyttely on esillä Saarijärven museossa 3.2.–25.4.2021. Galleria Jarskassa esillä oleva Jussi Järvisen näyttely pysyy alkuperäisessä aikataulussaan 13.6.–16.8.2020. Saarijärven museo pidättää oikeuden aikataulujen muutoksiin.
Matkalla maan keskipisteeseen on joka viides vuosi järjestettävä keskisuomalaisen nykytaiteen katsaus. Tällä kertaa näyttely tutkii paikkaa – kuulumista ja ulkopuolisuutta. Halu kuulua johonkin on luontainen tunne ja tarve ihmiselle, sen sijaan ulkopuolisuuden tunnetta pidetään helposti negatiivisena asiana. Passivoiko kuuluminen ja tyytyväisyys omaan asemaan meitä liikaa? Voiko ulkopuolisuus olla myös voimavara? Entä kenellä on valta pystyttää rajoja tai päättää kuka ja mikä kuuluu minnekin maapallolla? Kuuluuko ihminen enää lainkaan luontoon ja muuhun biologiseen maailmaan?
Näyttelyssä panostetaan alueellisten ja valtakunnallisten rajojen vaalimisen sijaan avoimuuteen, minkä vuoksi taiteilijahaku on ollut avoinna niin keskisuomalaisille, suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin taiteilijoille. Saarijärvellä nähdään monipuolinen joukko taiteilijoita eri puolilta Suomea ja maailmaa, yhteisenä nimittäjänä joko yhteys Keski-Suomeen tai halu luoda yhteys maakuntaan. Näyttelyssä nähdään installaatiota, videotaidetta, veistoksia, seinätekstiilejä, piirroksia ja maalauksia 13 taiteilijalta tai taiteilijaparilta. Mukana ovat Anna Ruth, Anne Lehtelä, Jukka Silokunnas, Toûa Toûa, Petra Lindholm, Taija Goldblatt, Anders Smebye & Vikram Uchida-Khanna, Ilkka Virtanen, Laura Dahlberg, Duncan Butt-Juvonen, Pasi Eerik Karjula ja Maija Ojanen. Tapperien Juholan Galleria Jarskassa on esillä Jussi Järvisen teoksia.
Näyttelyn on kuratoinut ruotsalais-suomalainen kuraattori Rickard Borgström. Näyttelyn tuottavat Jyväskylän taidemuseo, Keuruun museo, Saarijärven museo ja Jyväskylän Taiteilijaseura. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen tanssinkeskus, Valon kaupunki -tapahtuma. Näyttely järjestetään Jyväskylän taidemuseossa, Saarijärven museossa, Keuruun museossa sekä Galleria Jarskassa Saarijärvellä. Kussakin museossa on näytteillä oma kokonaisuutensa.
Avoinna Saarijärven museossa 3.2.–25.4.2021
Avoinna Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 13.6.–16.8.2020 la–su klo 12–16
