Ilmoille haihtuvat polut. Samuli Heimosen, Tiina Pyykkisen ja Hanna Råstin taidetta 11.3.–10.5.2020
Kolmen Saarijärveltä lähtöisin olevan taiteilijan yhteisnäyttely avaa Saarijärven museon eli Samun uuden näyttelyohjelman peruskorjatuissa ja laajennetuissa tiloissa. Näyttelyn nimi on kunnianosoitus saarijärveläiselle kirjailijalle Harri Tapperille, jonka tuotannosta ilmaisu on peräisin. Taiteilijat tutkivat teoksissaan ihmisen erilaisia kätkettyjä puolia ja tilojen heijastumia. Muistamisessa ja havaintojen työstämisessä jää jälkiä ja todisteita, kun taas osa materiasta ja näkymättömästä katoaa.
Samuli Heimonen
Vasemmalla Heimosen hiilin ja pastellein syntyneitä teoksia. Oikealla Tyhjä taulu (2019, 160cm x 180cm, akryyli ja öljy kankaalle). Kuvat: Samuli Heimonen.
Samuli Heimonen on syntynyt vuonna 1975 Saarijärvellä ja tekee taidetta nykyisin Jyväskylässä. Hän valmistui taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteiden maisteriohjelmasta vuonna 2002. Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valinta ja lukuisat näyttelyt ovat tehneet hänet tunnetuksi mm. eläinteemojen syvällisestä käsittelystä.
Heimosen uusien maalauksien lähtökohtana ovat taustaansa piiloutuvat eläimet. Teoksissa on viittauksia ja yhtymäkohtia mosaiikkeihin, lasimaalauksiin ja tapettikuvioihin, joiden kuvioita, värejä ja ääriviivoja hän on työstänyt maastoutumisen näkökulmasta. Hän hahmottelee jonkinlaista kulttuurista tai käsitteellistä maastoutumista, jossa eläinten kuviot yhdistyvät toisinaan ”vääriin” paikkoihin. Siitä on seurauksena kiinnostavia rinnastuksia, yllättäviä yhteyksiä tai tahallista eksymistä. Maalausten alkusysäyksenä on usein ollut jokin kuvallinen oivallus: halu leikitellä ja sovitella mahdottomia asioita yhteen. Uusien teostensa luomisprosessissa Heimonen kulkee kuvasta kohti ideaa, kun aiemmin hän on työskennellyt ideasta käsin kohti valmista kuvaa.
Tiina Pyykkinen
Tiina Pyykkinen on syntynyt Saarijärvellä vuonna 1983. Pyykkinen päätti opintonsa Kuvataideakatemiassa vuonna 2014. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Pyykkisen motivoidut ja tutkien kokoonpannut teokset ja taiteen tekemisen johdonmukaisuus tekevät hänestä poikkeuksellisen taiteilijan. Valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2017 onkin osunut Pyykkisen kohdalla naulan kantaan.
Valolla on keskeinen osa Pyykkisen maalauksissaan – hänen taiteensa tutkii erityisesti, kuinka erilaiset materiaalit taittavat ja heijastavat valoa. Kaksijakoisuuden, muodottomuuden ja piilottamisen teemat toistuvatkin hänen teoksissaan. Näyttelyssä on Pyykkisen erilaisia tiloja sekä faktaa ja fiktiota kuvastavia maalauksia ja installaatio Silence Has Long Shadows (2015–2016) muodostuu interiööristä, jonka kalusteet oli vieraannutettu paksulla kiiltävällä mustalla maalilla ja led-valaistuksella.
Hanna Råst
Hanna Råst (TaM) on syntynyt vuonna 1986 Saarijärvellä ja työskentelee nykyisin Helsingissä. Hän käyttää valokuvaa teostensa pohjamateriaalina. Råstia kiinnostavat ajan ja historian eri ulottuvuudet, sekä niihin liittyvät muistot ja kertomukset. Hänen työskentelytapansa on tutkiva, joskus jopa arkeologinen: hän pohtii, kuinka esimerkiksi valokuvan jälki ulottaa yli oman elinaikamme ja kuinka kuva säilyy, toisaalta pitkälle menneestä tähän hetkeen, mutta myös tulevaisuuteen.
Saarijärven museon yhteisnäyttelyssä nähdään teos ”Katoava huone” ja teoksia kokonaisuudesta ”The mind seems to grow giddy by looking so far into the abyss of time”. Teos ”Katoava huone” on animaatiota, tekstiä ja liikkuvaa kuvaa yhdistävä videoteos. Teos käsittelee muistamista ja muistin katoamista. Siinä tärkeää on muistelun ja ajan virta, johon yhdistyvät kuvallinen ja sanallinen havainnoiminen niin edessä olevasta, kuin jo jostain koetusta. Toiseksi mainitussa teoskokonaisuudessa Råst käsittelee puolestaan valokuvaa arkeologisesta näkökulmasta ja kysyy ovatko valokuvat niitä, jotka lopulta jäävät jäljelle? Kipsivaluja ja leikattuja kuvapaloja yhdistävä installaatio on kuin valokuvan ”prototyyppi”, kuva ennen kuvaa. Molempia esitettäviä teoksia yhdistää aikaulottuvuus, joka on jatkuvassa liikkeessä ja vavahtelee eri olemisen tasoilla.
Avoinna 11.3.–10.5.2020 ke–su klo 12–17
Matkalla maan keskipisteeseen 2020
Saarijärven museossa 29.5.–13.9.2020 ja
Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 13.6.–16.8.2020
Matkalla maan keskipisteeseen on joka viides vuosi järjestettävä keskisuomalaisen nykytaiteen katsaus. Vuonna 2020 näyttely tutkii paikkaa – kuulumista ja ulkopuolisuutta. Halu kuulua johonkin on luontainen tunne ja tarve ihmiselle, sen sijaan ulkopuolisuuden tunnetta pidetään helposti negatiivisena asiana. Passivoiko kuuluminen ja tyytyväisyys omaan asemaan meitä liikaa? Voiko ulkopuolisuus olla myös voimavara? Entä kenellä on valta pystyttää rajoja tai päättää kuka ja mikä kuuluu minnekin maapallolla? Kuuluuko ihminen enää lainkaan luontoon ja muuhun biologiseen maailmaan?
Näyttelyssä panostetaan alueellisten ja valtakunnallisten rajojen vaalimisen sijaan avoimuuteen, minkä vuoksi taiteilijahaku on ollut avoinna niin keskisuomalaisille, suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin taiteilijoille. Saarijärvellä nähdään monipuolinen joukko taiteilijoita eri puolilta Suomea ja maailmaa, yhteisenä nimittäjänä joko yhteys Keski-Suomeen tai halu luoda yhteys maakuntaan. Näyttelyssä nähdään installaatiota, videotaidetta, veistoksia, seinätekstiilejä, piirroksia ja maalauksia 13 taiteilijalta tai taiteilijaparilta. Mukana ovat Anna Ruth, Anne Lehtelä, Jukka Silokunnas, Toûa Toûa, Petra Lindholm, Taija Goldblatt, Anders Smebye & Vikram Uchida-Khanna, Ilkka Virtanen, Laura Dahlberg, Duncan Butt-Juvonen, Pasi Eerik Karjula ja Maija Ojanen. Tapperien Juholan Galleria Jarskassa on esillä Jussi Järvisen teoksia.
Näyttelyn on kuratoinut ruotsalais-suomalainen kuraattori Rickard Borgström. Näyttelyn tuottavat Jyväskylän taidemuseo, Keuruun museo, Saarijärven museo ja Jyväskylän Taiteilijaseura. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen tanssinkeskus, Valon kaupunki -tapahtuma. Näyttely järjestetään kesän ja syksyn 2020 aikana Jyväskylän taidemuseossa, Saarijärven museossa, Keuruun museossa sekä Galleria Jarskassa Saarijärvellä. Kussakin museossa on näytteillä oma kokonaisuutensa.
Avoinna Saarijärven museossa 29.5.–14.6. ke–su klo 12–17, 16.6.–30.8. ti–su klo 12–18 ja 2.9.–13.9. ke–su klo 12–17
Avoinna Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 13.6.–16.8. la–su klo 12–16
Palatsi – Maisa Kivi ja Johanna Pisto 1.10.2020–10.1.2021
Saarijärveläisen Maisa Kiven (s. 1941) ja tikkakoskelaisen Johanna Piston (s. 1975) Palatsi-näyttelyssä on esillä installaatioita, maalauksia ja keramiikkateoksia. Näyttely johdattelee katsojat taidehistorian kerroksellisuuteen ja arkkitehtuurin maailmaan. Teoksissa on nähtävissä elementtejä useilta aikakausilta kivikaudesta lähtien. Suurelta osin kyse on eurooppalaisista tyyleistä, mutta myös Egyptiä ja Afrikkaa sivutaan. Arkkitehtuuri on näkyvillä maalauksissa, joiden aiheina on pylväistöjä ja interiöörejä eri aikakausilta.
Näyttelyn kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja ikäihmiset. Näyttelyn aikaan järjestetäänkin työpajoja liittyen näyttelyn aiheisiin.
Kuvakooste Maisa Kiven taidenäyttelystä Seinäjoen Taidehallilla 30.11.2013–5.2.2014.
Avoinna ke–su klo klo 12–17
