^{Näkymä nykyisen Karhumäentien kohdalta 1910-luvun alusta. Oik. Pitäjänmakasiini, vas. Läntinen hautausmaa ja taustalla Saarijärven kirkko tapuleineen. Kuva: Saarijärven museo.}

Saarijärveläisessä rakennusperinteessä näkyy kerroksellisuus aina talonpoikaisesta rakennustavasta 1800- ja 1900-luvun arkkitehtuurin tyylisuuntien vaikutukseen. Nykyisessä rakennetussa maisemassa ovat läsnä myös 1970- ja 1980-luvun elementtirakentaminen, 2000-luvun talopakettipohjainen pienasuminen ja uusi rakentamisen sekä asumisen ekologisuutta huomioiva lähestymistapa. Kyläkunnilla rakennettu maisema on myös muuttunut edellä mainitusta talonpoikaistyylistä nykyiseen maisemaan, jossa läsnä ovat suuret maatilojen tuotanto- ja varastorakennukset.

Maisemaltaan Saarijärvi on vaihtelevaa maaseudun kulttuurimaisemaa, jossa vuorottelevat vesistöt, metsät, pellot sekä asutuksen mukanaan tuomat talot ja kylät. Koko Keski-Suomen alueen tapaan Saarijärvi on luonnonmaisemaltaan vaihtelevaa, kumpuilevaa mäkimaata, jossa on harjuja, yksittäisiä melko korkeita mäkiä, loivasti laskevia laaksoja sekä monia järviä, lampia, jokia ja koskia. Erityisesti lukuisat vesistöt antavat maisemalla oman leimansa.

Rakennettuun Saarijärveen ja sen kulttuurimaisemaan voit tutustua tarkemmin tästä pdf-tiedostosta. Tarinasoitin-palvelusta löytyy myös Saarijärven museon tekemät mobiilioppaat paikkakunnan kuuluisista rakennuksista ja kulttuurimaisemasta.

Saarijärveä eilen ja tänään

 

^{Kauppakatu 1960-luvulla ja vuonna 2016. Kuvat: Saarijärven museon kuva-arkisto ja SM / Juha Kallio.}

 

Saarijärven museo koosti kesällä 2016 Kirmot-musiikkitapahtumaan esityksen muuttuneesta katukuvasta Saarijärven keskustassa. Esitys liittyi Saarijärven kaupungin 150-vuotisjuhliin kuntana. Esityksen kuvissa on yhdistetty museon kuva-arkiston valokuvia ja kesällä 2016 otettuja otoksia toisiinsa. Voit tutustua esitykseen pdf-tiedostosta.