Home >> Saarijärven museo >> Tapperien Juhola Ja Galleria Jarska
Tapperien Juhola ja Galleria Jarska
sm_juhola01.png
 
Juholan nykyisen päärakennuksen takana sijainneen asuinrakennuksen kunto alkoi pettää ja se kävi 1920-luvun lopussa Juholaan muuttaneelle Vihtori ja Aino Tapperin perheelle pieneksi toisen maailmansodan jälkeen. Uuden talon (oik.) rakentamisesta vastasi Vihtorin sukulainen Aatto Tapper. Alun perin hirsisen navetan tilalle oli tehty jo ennen talvisotaa tiilinavetta, nykyinen Galleria Jarska (vas.). Kuva: SM / JT.

 

Juhola on Tapperin veljesten lapsuuden ja nuoruuden koti. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1949 ja sen pihapiirissä sijaitsee navettagalleria Jarska. Lähimaastossa löytyy myös opastauluin merkitty maastoreitti veljesten nuoruusvuosien tapahtumapaikoille (Maastoreitin kartta pdf-muodossa). Tapperin veljesten isoisän isä Juho Mikonpoika asettui asumaan Ryöppälän torppaan 1861. Tila jaettiin myöhemmin, ja veljesten isoisän saamaa osuutta kutsuttiin Juholaksi. Veljekset, kirjailijat Harri ja Marko (Marko Tapio) sekä kuvanveistäjä Kain ja lavastaja Yrjö Tapper viettivät tilalla lapsuutensa ja nuoruutensa. Myös Tapperin veljesten vanhemmat, Aino ja Vihtori, asuivat Juholassa kuolemaansa saakka. Rakennuksen yläkerrassa on Markon kirjoituskoppi ja veljesten huoneet alkuperäisine kalusteineen, joista osa on Kainin tekemiä. Nykyisin kaupungin omistama Juholan tila on maamme kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen liittyvä valtakunnallisesti merkittävä kohde. Tapperin perheen 1960-luvulla käymä koskisota nosti ensimmäisenä luontoarvot huomion kohteeksi. Juholassa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, ja Juholan navettagalleria Jarskassa on kesäisin näyttelyitä. Lisätietoa Tapperin taiteilijaveljeksistä ja veljesten vanhemmista.

 


 

Avoinnaoloajat, pääsyliput ja yhteystiedot

 

Avoinnaoloajat

Tapperien Juhola ja Galleria Jarska ovat avoinna 18.6.–28.8.2022 la–su 12–16. Kohde on avoinna kevät- ja syyskaudella ryhmille tilauksesta. Tiedustelut sekä ryhmä- ja opastusvaraukset puhelinnumerosta 044 459 8413.

 

Pääsyliput

  • Aikuiset (15-v.– ) 8,00 €
  • Eläkeläiset 4,00 €
  • Aikuiset, 10 henkilöä tai enemmän 4,00 €
  • Lapset (4–14-vuotiaat) 4,00 €
  • Lapset (alle 4-vuotiaat) vapaa pääsy
  • Kohteessa käy myös Museokortti

 

Yhteystiedot

Tapperien Juhola ja Galleria Jarska
Ryöppäläntie 59 (Osoite Google Mapsissa)
43130 Tarvaala (Saarijärvi)

 
 

 

18.6.–28.8.2022 Sanojen välissä. Synnöve Dickhoffin teoksia Galleria Jarskassa

 

Vasemmalta Viimeinen kukinto (2022, installaatio. paperi, pellava, lanka, kirjonta, värjäys), Jäljellä (2013, teepussit, lanka, ompelu) ja Avoin tarina (2020, lanka, kirjonta, värjäys). Kuva: SM / JT.
 

Vasemmalta Viimeinen kukinto (2022, installaatio. paperi, pellava, lanka, kirjonta, värjäys), Jäljellä (2013, teepussit, lanka, ompelu) ja Avoin tarina (2020, lanka, kirjonta, värjäys). Kuva: SM / JT.

 

Perhe (2022, öljypastelli). Kuva: SM, JT.
 

Perhe (2022, öljypastelli). Kuva: SM / JT.

 

Tapperien Juholan navettagallerian kesän 2022 taiteilija oli Synnöve Dickhoff (s. 1964), Petäjävedeltä kotoisin oleva kuva- ja tekstiilitaiteilija. Hän valmistui tekstiilitaiteilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto) vuonna 1995, jonka jälkeen hän on osallistunut aktiivisesti näyttelytoimintaan.

Dickhoff käsittelee teoksissaan elämän rajallisuuden ja katoavaisuuden teemoja, mutta myös kauneutta ja toivoa jokapäiväisissä, toistuvissa arkisissa tapahtumissa. Teokset ovat muistikuvia hänen omakohtaisista kokemuksistaan sekä heijastuksia ympärillä olevasta maailmasta.

Taiteilijan käyttämät materiaalit ovat pääasiassa paperia, teepusseja, lankoja sekä kierrätyskirjoja ja -tekstiilejä – siis kevyitä ja moneen muotoutuvia materiaaleja, joita Dickhoff voi työstää käsin. Pitkäjänteisissä ja intensiivisissä työskentelyprosesseissa on monia työvaiheita ja tekniikoita, muun muassa veisto, kirjonta, ompelu ja värjäys. Taiteilija käyttää näitä perinteisiä tekniikoita vapaasti yhdistellen.

Synnöve Dickhoff kokee katseen, käsillä tekemisen ja alitajunnan yhteyden taiteellisessa työskentelyssään tärkeäksi. Elämän alku ja loppu ovat olemassaolomme perimmäisiä kysymyksiä ja Dickhoffin taiteessa vahvasti läsnä olevia aiheita. Sanojen välissä -näyttelyssä esillä olevat teokset voi nähdä kuvallisina kertomuksina päiväkirjan sivuilta, sanojen välistä avautuvina portteina uusiin maailmoihin.

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on tukenut Synnöve Dickhoffin työskentelyä. Sanojen välissä -näyttely oli toteutettu yhteistyössä Tapperien Taideseura ry:n, Saarijärven museon ja Saarijärven museon ystävät ry:n kanssa. Synnöve Dickhoffin näyttely on osa Saarijärven museon tekstiilien teemavuotta 2022. Kesäkuussa avautui museon päärakennuksessa teemavuoden kymmenen tekstiilitaiteilijan Punainen lanka -näyttely.

 

Sanojen välissä – Synnöve Dickhoff
Tapperien Juholan Galleria Jarskassa
18.6.–28.8.2022, avoinna la–su 12–16
Ryöppäläntie 59, Saarijärvi

www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
www.synnovedickhoff.com

 

Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia.
 
sm_logo_uudenmaan_rahasto.png
 

 

Maastoreitti

 

Saarijärven museon mobiiliopas Tapperien Juholan maastoreitillä. Harri Tapper kertoo videolla Tiltan kirkkotiestä. Kuva: SM / JT.
 

Harri Tapper kertoo Saarijärven museon tekemässä Juholan maastoreitin mobiilioppaassa videolla muun muassa Tiltan kirkkotiestä, jota pitkin veljesten isoäiti kulki kirkolle. Kuva: SM / Janne Timperi.

 

Vierailijat voivat tutustua Juholan pihapiiriin opastauluin merkittyä maastoreittiä seuraten (reitin kartta pdf-tiedostona). Maastoreitti on pihapiirissä ja sen lähistössä kiertävä polku, jonka varrella on Tapperin veljesten nuoruusvuosien tapahtumapaikkoja. Reitin alussa on myös QR-koodikyltti, josta koodin lukemalla pääsee Saarijärven museon tekemään maastoreitin mobiilioppaaseen. Oppaassa on monilla reitin kohteilla video, jossa kirjailija Harri Tapper kertoo maastoreitin kohteista syksyllä 1996 tehdyllä tallenteella. Tallenteen on kuvannut ja leikannut SM / Olavi Lahtela ja digitoinut SM / Tarmo Moisio. Jos QR-koodit eivät ole vielä tuttuja, museo on tehnyt myös pikaoppaan QR-koodien lukemiseen.