Home >> Päätöksenteko >> Muut Toimielimettyoryhmat
Muut toimielimet/työryhmät
VANHUSNEUVOSTO ja VAMMAISNEUVOSTO

VANHUSNEUVOSTO

Vanhusneuvoston tehtävä

Kuntalaisten osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädetty kuntalain (410/2015) 22 §:ssä.
Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

Kunnan vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely on koottu kuntalakiin.
Vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.

Kuntalain 27 §:n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.
Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Toimintaedellytyksistä huolehtiminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kunta osoittaa kokoustilan, huolehtii kokousten järjestämisestä ja vastaa kokouksista aiheutuneista kustannuksista.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin,
terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Vanhusneuvoston lautakuntiin nimeämät henkilöt tulee kutsua, kun niissä käsitellään ikääntyviä koskevia asioita.

Vanhusneuvoston tehtäväkenttä ulottuu kaikkiin niihin tehtäviin, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön elinolosuhteiden ja palvelujen kannalta.

Vanhusneuvoston tehtäviin voi sisältyä muun muassa aloitteiden, kannanottojen ja lausuntojen tekeminen. Vaikuttamistehtävän hoitaminen edellyttää, että vanhusneuvosto saa hyvissä ajoin tiedot ajankohtaisista hankkeista, oma-aloitteinen rooli on tärkeä.

Vanhusneuvosto ei ole kuntalain tarkoittama toimielin, joten sillä ei ole oikeutta tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä.

Vanhuspalvelulain (980/2012) nojalla vanhusneuvosto on otettava mukaan vanhuspalvelulain mukaisen ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun ja palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin.

Saarijärven kaupungin vanhusneuvoston toimintasääntö on hyväksytty kaupunginhallituksessa 16.1.2017 §19 /
liite 14.

 

Kokoontuminen

Vanhusneuvosto kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa sekä osallistuu kerran vuodessa Saarikan alueen vanhusneuvoston kokoukseen.
Paikka kiertää vuosittain eri kunnissa.  Saarikan alueen kokouksiin osallistuvat kaikki vanhusneuvoston jäsenet.

Vanhusneuvosto lähettää kaksi edustajaa maakunnalliseen vanhusneuvostojen seminaareihin,  kokouksiin ja liikennetyöryhmän kokouksiin.
Vanhusneuvosto osallistuu etänä Avoimen hallinnon tai muihin vastaaviin seminaareihin. Seminaarit ovat osallistavia ja vanhusneuvostojen toimintaa kehittäviä. Niissä seurataan valtakunnan tasolla ajankohtaisia teemoja.

 

Osallisuus

Vanhusneuvosto nimeää edustajansa niihin lautakuntiin joissa käsitellään vanhusneuvostolain tai vanhuslain mukaisia asioita. Vanhusneuvoston jäseniä osallistuu myös kumppanuuspöytään. 
Esteettömyys ja saatavuus-asioissa kumppanina on vammaisneuvosto. Seurataan Ja tartutaan näihin asioihin.

Vanhusneuvosto toimii tiiviissä yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tieto kulkee molempiin suuntiin ja aloitteet vanhusneuvostojen käsiteltäviin asioihin tulee usein myös eläkeläisjärjestöjen kautta. 
Sihteeri tuo kokouksiin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat joita vanhusneuvoston jäsenet jakavat edelleen omille jäsenyhdistyksilleen.

 

Jäsenet

Toimintasäännön mukaan vanhusneuvosto toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa.
Kaupunginhallitus valitsee vanhusneuvostoon 5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet paikkakunnalla toimivista eläkeläisjärjestöjen edustajista näiden tekemien esitysten pohjalta.

Eläkeläisjärjestöt ovat valinneet toimikaudelle 2017-2021 seuraavasti:

- Eläkeliiton Pylkönmäen yhdistys ry: jäsen Seija Talaskivi, varajäsen Marja Sironen

- Saarijärven Eläkeläiset ry: jäsen Arvo Hiekkavirta, varajäsen Markku Collin

 - Saarijärven Eläkkeensaajat ry: jäsen Aaro Lahtinen, varajäsen Kaino Kinnunen

- Eläkeliiton Saarijärvi yhdistys ry: jäsen Veli-Pekka Halmila

- Saarijärven kansalliset Seniorit ry: jäsen Arja-Leena Peiponen, varajäsen Juhani Penttinen

Vanhusneuvoston  SoTe kuntayhtymän edustajana on toiminut varhaisen tuen palveluvastaava Anna-Kaisa Manninen ja kaupunginhallituksen edustajana Marjut Pollari.

Kaupunginhallituksen nimeämänä sihteerinä v. 2021-2025 on toiminut asiakasneuvoja Virpi Päiviö.

 

Teemat

Vanhusneuvosto käsittelee sille lain mukaisia tarkoitettuja asioita, seuraa kansallisia ja maakunnallisia kehittämisteemoja.
Huolta kannetaan siitä, että vanhusneuvosto tulee kuulluksi ikääntyviä koskevissa asioissa virallisissa toimielimissä.

Vanhusneuvosto seuraa ja ottaa kantaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa. 
Palveluiden saavutettavuuteen liittyvät tietotekniikan asiat ovat aina ajankohtaisia.
Vanhusneuvosto pyrkii edistävään tietotekniikan opetusta ja hallintaa ikääntyvien keskuudessa.
Ikääntyvällä väestöllä tulee olla mahdollisuus saada asiansa hoidettua myös paperilla, osalla ei ole varaa ostaa tietokonetta tai taitoa käyttää niitä. Tietotekniikan opetusta on saatavissa kansalaisopistossa.

 

Perinteinen valtakunnallinen vanhustenviikko 3.-10. lokakuuta on yksi aktiivisimman toiminnan kausia, tämän suunnitteluun ja toteuttamiseen vanhusneuvosto osallistuu monin eri tavoin sekä vastaa vanhusten viikon syysjuhlan kustannuksista.

 

Vanhustyön keskusliitolta tulevana teemana vuonna 2021 on:

”Luonto antaa voimaa – Naturen ger kraft”

Liitto kannustaa yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään toimintaa ikääntyneille ihmisille sekä vanhustenviikolla että vuoden 2021 aikana.

 

Vaikuttaminen

Vanhusneuvosto ottaa kantaa sille laissa määrättyihin asioihin ja tekee tarvittaessa aloitteita.
Vanhusneuvostoa tulee kuulla kaikissa niissä asioissa, jotka koskevat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön,
asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Vanhusneuvosto tutustuu alueensa ikääntyvien asumispalveluihin, tekee aloitteita ja huolehtii vanhusneuvoston näkymisestä tai ikääntyneiden palveluiden näkymisestä.

Tiedottaminen on yksi tapa lisätä yleistä tietoutta ikääntyviä koskevista asioista ja vaikuttaa ikääntyviä koskevia asioihin ja palveluihin.

 

Aineistoa ja taustatietoja

Vanhustyön keskusliitto https://vtkl.fi/

Suvanto ry https://www.suvantory.fi/

-turvallisen vanhuuden puolesta

Ara https://www.ara.fi/fi-FI

-energia-ja korjausavustukset

Ikäinstituutti https://www.ikainstituutti.fi/ikainstituutti/

 

VAMMAISNEUVOSTO

Kuntalaki 28§

Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto.

Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus.
Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.

 

Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin,
terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

 

Saarikan alueen vammaisneuvostossa Saarijärven kaupungin edustajana ja puheenjohtajana toimii Marjut  Pollari.